Category: Koirat

Labradorinnoutaja on lyömätön – Suomen suosituin koirarotu rikkoi rekisteröintiennätyksensä

Suomen suosituin koirarotu on labradorinnoutaja, joiden rekisteröintimäärät kasvoivat vuonna 2019 entisestään, kun niitä rekisteröitiin 2307 koiraa. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45111 koiraa.

Labradorinnoutaja kasvattaa suosiota entisestään rikkoen vuosi vuodelta aiempien vuosien rekisteröintiennätyksensä. Rotu nousi suosituimpien koirarotujen ensimmäiselle sijalle vuonna 2010 ja on sen jälkeen pitänyt pintansa. Suomen Kennelliitto rekisteröi 2019 vuonna 2307 labradorinnoutajaa. Määrä kasvoi toissa vuodesta 112 koiralla.

– Labradorinnoutaja on kaikkialla yksi suosituimmista roduista. Ne ovat sopivan kokoisia, mukavaluonteisia ja suhteellisen helppohoitoisia, toteaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen rodun suosiosta.

Toiseksi kiilasi toissa vuoden kolmas, jämtlanninpystykorva, joita rekisteröitiin viime vuonna 1424 koiraa. Kolmanneksi tuli saksanpaimenkoira 1259 rekisteröinnillä.

Tutut rodut jatkavat muutenkin kymmenen suosituimman joukossa. Listalla ei ole toissa vuodesta yhtään uutta rotua, mutta sijoitukset vaihtelevat. Kultainennoutaja nousi yhden sijan viidennestä neljänneksi ja shetlanninlammaskoira paransi sijoitustaan seitsemänneltä sijalta kuudenneksi.

Suomenlapinkoira on kymmenen suosituimman rodun joukossa suurin putoaja, jonka rekisteröintimäärät laskivat viime vuonna 240 koiralla. Se putosi toiselta sijalta viidenneksi. Viidestä kotimaisesta rodusta suurin osa mahtuu kymmenen suosituimman joukkoon. Suomenlapinkoiran lisäksi suomenajokoira sijoittui seitsemänneksi (1046 rekisteröintiä) ja karjalankarhukoira kymmenenneksi (758). Muut kotimaiset rodut sijoittuvat rekisteröinneissä kauemmas kärjestä: kansalliskoiramme suomenpystykorva sijalle 12 (660) ja lapinporokoira sijalle 45 (278).

-Kärkikymmenikössä suurin huolenaihe on suomenajokoira. Sen suosio on laskenut kymmenessä vuodessa puoleen ja 30 vuodessa neljännekseen entisestä lukemasta, Lehkonen sanoo.

Suosituimpien roturyhmien kärki pysyy samana

Koirarodut jaetaan kymmeneen eri roturyhmään käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien perusteella. Näistä ryhmistä suosituin viime vuonna oli pystykorvat ja alkukantaiset koirat, joita rekisteröitiin yhteensä 9850 koiraa. Toiseksi suurin roturyhmä oli seurakoirat 6939 rekisteröinnillä. Nämä pysyivät samoina kuin vuonna 2018, joskin molempien rekisteröintimäärät laskivat hieman. Kolmanneksi suurin ryhmä oli noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat 6411 rekisteröinnillä. Pienin roturyhmä oli vinttikoirat 736 koiralla.

Kaiken kaikkiaan viime vuonna rekisteröitiin 45111 koiraa. Määrä on laskenut vuodesta 2018, jolloin rekisteröitiin 45704 koiraa.

Koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä on tärkeää siksi, että sen jälkeen koira on yksilöitävissä ja sen tiedot pystytään yhdistämään omistajan tietoihin. Jos koira katoaa, tunnistusmerkitty ja rekisteröity koira voi palautua kotiin parhaimmillaan heti löydettäessä.

Rekisteröinti helpottaa myös eläintautien torjuntaa, eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja ongelmatapauksiin puuttumista. Se auttaa myös pentutehtailun torjumisessa, sillä sen avulla voidaan seurata nartulla teetettyjen pentueiden määrää. Lisäksi se mahdollistaa Suomen Kennelliiton yleisen jalostusstrategian mukaisen vastuullisen jalostuksen valvomisen, sillä jalostuksessa käytettävien rekisteröityjen koirien terveys koe- ja näyttelytulokset voidaan varmistaa jalostustietojärjestelmästä.

Suosituimmat rodut 2019

Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä vuodelta 2018.

  1. (1) labradorinnoutaja 2307 (2195)
  2. (3) jämtlanninpystykorva 1424 (1394)
  3. (4) saksanpaimenkoira 1259 (1210)
  4. (5) kultainennoutaja 1227 (1174 )
  5. (2) suomenlapinkoira 1224 (1464)
  6. (7) shetlanninlammaskoira 1071 (1015)
  7. (6) suomenajokoira 1046 (1151 )
  8. (10) jackrussellinterrieri 864 (826)
  9. (9) harmaa norjanhirvikoira 802 (846)
  10. (8) karjalankarhukoira 758 (900)

Evidensia julkaisi oppaan lyhytkuonoisten koira- ja kissarotujen terveysongelmista omistajien tueksi

Eläinlääkärin opas: lyhytkuonoiset rodut -julkaisu on Evidensian keino vaikuttaa brakykefaalisten lemmikkien elämänlaadun parantamiseen pitkällä aikavälillä.

Julkaisu on tarkoitettu lyhytkuonoisten lemmikkien omistajille sekä henkilöille, jotka harkitsevat lyhytkuonoisen ja -kalloisen eli brakykefaalisen lemmikin hankkimista. Vaikka lyhytkuonoisten lemmikkien terveysongelmat ovat tunnistettu tosiasia, tietoa on helposti saatavilla ja aihe on ollut esillä myös julkisessa keskustelussa, niin lyhytkuonoisten rotujen suosio on yhä lisääntynyt maailmanlaajuisesti.

Haluamme edistää lemmikkien hyvinvointia ja yksi keino siihen on tiedon jakaminen. Esite käsittelee yleisimpiä lyhytkuonoisiin rotuihin liittyviä kysymyksiä. Sen tarkoituksena on auttaa ymmärtämään lyhytkuonoisten rotujen terveysongelmia ja opastaa, kuinka ongelmista kärsivää yksilöä voidaan hoitaa. Aiheesta tietoiset omistajat voivat havaita ongelmat aikaisemmin ja näin omistajalla on paremmat valmiudet parantaa lemmikkinsä elämänlaatua.

”Vakavien terveysongelmien oireita voidaan helpottaa hoidolla, mutta laajempaa ongelmaa pelkkä oireiden hoito ei paranna. Siksi meidän tehtävämme eläinlääkäreinä on valistaa ja auttaa koiranomistajia sekä tukea tervettä jalostusta. Tämä opas on yksi konkreettinen toimi, jolla voimme vaikuttaa”, kertoo Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja ja Clinical Boardin puheenjohtaja Anssi Tast.

Kunnioitamme potilaitamme, huolehdimme niistä empaattisesti, ja teemme ainoastaan eläinlääketieteellisesti ja eettisesti perusteltuja tutkimuksia ja hoitotoimia.

”Jokainen lemmikki omistajineen on tervetullut vastaanotollemme. Tämä on kannanottomme näiden lemmikkien elämänlaadun parantamiseksi. Emme tuomitse yksilöitä, vaan kannustamme vastuulliseen kasvatukseen vuoropuhelun ja osallistamisen avulla. Sloganimme mukaisesti kohtaamme tunteella ja hoidamme tieteellä”, summaa Anssi.

Evidensia on osa IVC Evidensiaa, Euroopan suurinta eläinlääkintäpalveluiden tarjoajaa. IVC Evidensian materiaaliin ”A Guide to Brachycephalic Breeds” perustuvan, Suomeen sopivan version sisällöstä on työstänyt Evidensian Clinical Board. Clinical Board on Evidensian eläinlääketieteellinen asiantuntijafoorumi, jonka muodostaa kymmenen eläinlääketieteen ja hoitotyön ammattilaista.

Oppaaseen pääsee tutustumaan tästä linkistä. Opasta löytyy pian myös Evidensia-eläinlääkäriasemilta.

Tutkijat löysivät saksanpaimenkoirien lonkkaniveldysplasiaan liittyviä perimän jaksoja

Suomalaistutkimus paljasti uusia lonkkaniveldysplasiaan liittyviä geenialueita. Lisäksi tutkijat löysivät nivelten kehitykseen liittyvän geenin säätelyalueelta muutoksen, joka mahdollisesti suojaa lonkkavialta. Yli 500 saksanpaimenkoiraa käsittävä tutkimus vahvistaa kuvaa siitä, että sairaus on monen tekijän summa.

Koirien lonkkaniveldysplasia on monitekijäinen, perinnöllinen sairaus, joka voi nivelrikon edettyä pitkälle olla erittäin kivulias ja lopulta johtaa koiran lopettamiseen. Vastaavaa sairautta esiintyy myös ihmisillä, ja se on varsin yleinen esimerkiksi saksanpaimenkoirilla.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorit Antti Iivanainen ja Hannes Lohi tutkimusryhmineen ovat selvittäneet tarkemmin lonkkaniveldysplasian perinnöllistä taustaa. Tutkimukseen kerättiin röntgenkuvat ja näytteet hieman yli 500 saksanpaimenkoirasta. Tutkijat käyttivät yleistä jaottelua, jossa koirien lonkkanivelet luokitellaan A-, B-, C-, D- tai E-luokkaan röntgenkuvista havaittujen muutosten perusteella. A-luokka viittaa normaaliin rakenteeseen ja E-luokka vakaviin nivelmuutoksiin.

Tutkijat vertasivat eri lonkkanivelluokkia keskenään uusien geenialueiden löytämiseksi. Tutkimus paljasti neljä lonkkaniveldysplasiaan liittyvää geenialuetta kromosomeissa 1 ja 9. Kromosomin 9 geenialueelta löytyi kiinnostava nivelten kehitykseen vaikuttava ehdokasgeeni, NOG.

Sekä hiirillä että ihmisillä NOG-geenin normaalin toiminnan on osoitettu olevan aivan oleellista nivelten kehityksen kannalta. NOG-keeni on pysynyt samankaltaisena eri lajeilla, joten sen perusteella on päätelty sen oikeanlaisen toiminnan olevan oleellista nivelten kehitykselle myös koirilla.

Tutkimuksissa löydettiin terveiltä tai vain lievää lonkkaniveldysplasiaa sairastavilta koirilta muutoksia NOG-geenin säätelyalueelta.

– Muutokset eroavat ihmisillä tavatuista mutaatioista. Ne eivät muuta geenin perusteella syntyvän noggin-proteiinin rakennetta tai toimintatapaa, vaan vaikuttavat aktiivisen proteiinin määrään tietyissä olosuhteissa. Nämä geneettiset muutokset näyttävät suojaavan koiria vakavilta nivelmuutoksilta, kertoo tohtorikoulutettava Lea Mikkola eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että lonkkaniveldysplasialla on monia taustatekijöitä. Sairauden kehittymiseen vaikuttavat useat geenit, joten niiden tunnistaminen vaatii isoja tutkimusaineistoja.

– Tuloksista ei vielä tässä vaiheessa ole työkaluksi lonkkavian diagnostiikkaan tai jalostukseen. Tutkimusryhmien välinen yhteistyö jatkuu nyt uusien geenialueiden tunnistamiseksi saksanpaimenkoirista isommassa aineistossa sekä muilla roduilla, Lea Mikkola toteaa.

Tutkijat jakavat tutkimuksen onnistumisesta kiitoksia yhteistyökumppaneilleen.

– Lonkkakuvien huolellinen uudelleentarkastelu, sujuva yhteistyö Kennelliiton ja Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa sekä Hannes Lohen tutkimusryhmän laaja biopankki näytteineen mahdollistivat osaltaan onnistuneen ja merkittävän lopputuloksen, kertoo hankkeesta vastaava professori Antti Iivanainen.

Artikkeli:
Lea I. Mikkola, Saila Holopainen, Anu K. Lappalainen, Tiina Pessa-Morikawa, Thomas J. P. Augustine, Meharji Arumilli, Marjo K. Hytönen, Osmo Hakosalo, Hannes Lohi, Antti Iivanainen. Novel protective and risk loci in hip dysplasia in German Shepherds. PLOS Genetics 19.7.2019

Tutkimusta rahoittivat esimerkiksi Suomen Akatemia, Canine Health Foundation (American Kennel Club), Jane ja Aatos Erkon säätiö ja Biocentrum Helsinki.

Sosterin eläinlääkintä rauhoittelee koiranomistajia Norjan koirien veriripulitapauksista

Norjassa on kuollut lyhyen ajan sisällä noin 20 koiraa vakavaan veriripuliin. Tautitapausten selvitystyö on vielä kesken, taudin tartunnallisuudesta ei ole todisteita. Sosterin eläinlääkinnän mukaan tautitapauksia ei ole esiintynyt viime aikoina tavallista enempää Savon alueella, eikä Ruokaviraston mukaan Suomessa ole havaittu mitään epidemiaan viittaavaa.

Suomessa esiintyy säännöllisesti koirien verenvuotoista suolistosairautta (AHDS eli acute hemorrhagic diarrhea syndrome) yksittäistapauksina.

–          Tauti ei ole yleensä tartunnallinen, vaan koirayksilön suoliston häiriötila.  Sairaus voi olla voimakasoireinen, harvoissa tapauksissa jopa kuolemaan johtava, Sosterin eläinlääkäri Tinja Toikka sanoo.

Tautitapausten esiintyminen on normaalilla tasolla Savon alueella 

Tautitapauksia ei ole esiintynyt viime aikoina tavallista enempää Savon alueella, eikä Ruokaviraston mukaan Suomessa ole havaittu mitään epidemiaan viittaavaa eli tautitapausten alueellista ryvästymistä.

–          Jos koiralla esiintyy voimakasta veristä ripulia tai oksentelua, on syytä olla pian yhteydessä eläinlääkäriin, Toikka sanoo.

Pieni määrä punaista verta ulosteessa ripulin yhteydessä ei ole vaarallista: punainen veri tulee peräsuolen alueelta ja kertoo vain suolen pinnan ärtyneen ripulin seurauksena. Syvemmältä suolistosta tuleva veri on tavallisimmin tummaa.

Sosterin eläinlääkintä yhteystiedot kansalaisille: www.sosteri.fi/elainlaakaripaivystys

Ruokaviraston tiedote aiheesta 9. syyskuuta 2019:

 https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/ajankohtaista-laboratoriopalveluista/suomessa-ei-toistaiseksi-koirien-veriripuliepidemiaa/

BEST-ININ SUORA LÄHETYS NÄYTTÄÄ, MITEN KOIRANPENTU SAA HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄÄN

Suomen ensimmäinen koiranpentulive on Atria-konserniin kuuluvan Best-In Oy:n ja Perjantain yhteistyön tulosta. Mainostoimistokilpailun jälkeen samaa matkaa on tassuteltu keväästä lähtien, livelähetys pentulaatikosta alkoi 27.8. Jo starttiviikolla Pentuliven parissa vietettiin yhteensä 70 436 minuuttia.
– Haluamme lisätä avoimuutta ja tuoda esille vastuullisia, suomalaisia kasvattajia, kiteyttää koiran tuoreruuistaan tunnetun Best-In Oy:n toimitusjohtaja ANTTI SEPPÄ.

Miljoonat suomalaiset ovat jo ihastelleet luonnonvaraisia eläimiä taltioivia livelähetyksiä: kamerat ovat seuranneet niin norppaa, metsäpeuraa, kyykäärmettä kuin kalasääskeäkin. Nyt Best-In ja Perjantai nostivat videokameran luupin alle terrieripentueen Pirkanmaalta. Live on käynnissä 24/7 osoitteessa www.best-in.fi/pentulive.

– Tilastokeskuksen mukaan maassamme on noin 700 000 koiraa, joten lemmikkien elämä kiinnostaa. On olennaista tietää, millaisista oloista pennut tulevat ja miten koirista pidetään huolta heti – ensimmäisistä viikoista lähtien, Seppä sanoo.

Best-In tahtoo paikan suomalaisista jääkaapeista

Perjantain ideoima Best-In Pentulive on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa koiranpentujen elämään jo 3-viikkoisesta lähtien – aina luovutusikään asti. Liki 5 viikkoa kestävän suoran lähetyksen tähtenä on jackrusselinterrieripentue Pirkanmaalta: emä Lilo ja sen kuusi pentua. Livelähetyksen aikana koirat kasvavat uneliaista pikkupennuista vauhdikkaiksi vipeltäjiksi, jotka ottavat kontaktia toisiinsa ja ympäristöönsä. Kaikki kehitysaskeleet välittyvät YouTuben kautta katsojille: silmät aukeavat, pennut saavat jalat alleen… ja makumaailma laajenee maidosta kiinteään ruokaan.

– Kotimainen Best-In on mukana, koska se haluaa vastuullisten kasvattajien tavoin tarjota hyvät eväät elämään jo pentulaatikosta alkaen. Pentulive on hyvän mielen tosi-TV:tä parhaimmillaan, mutta kyllä meillä on tälle kampanjalle vahvat kaupalliset tavoitteet. Pentuliven ”kotipesä” on Best-Inin hiljattain uusituilla nettisivuilla. Jo ensimmäisellä viikolla Pentulive-alasivu ladattiin yli 17 800 kertaa, kertoo Perjantai Markkinointiviestintä Oy:n toimitusjohtaja Kati Nyberg.

– Tavoitteena on ohjata koiraihmiset Best-Inin tuotteiden pariin ja tehdä tunnetuksi sekä kotimaista valmistusta, suomalaisia raaka-aineita, korkealaatuista koiran tuoreruokaa että lähikauppaa ostopaikkana. Tunnettuuden ja tietoisuuden kasvu auttaa meitä saavuttamaan myös myyntitavoitteet, Nyberg kiteyttää.

Sosiaalisessa mediassa tavoitteena jaot ja tägäykset

Pentukuumeen toivotaan leviävän nopeasti laajalle koiranomistajien ja koiraharrastajien keskuudessa. Jotta potentiaalit – myös koiran hankintaa harkitsevat – löytävät Best-In Pentuliven pariin, nojaa kampanja vahvasti sosiaaliseen mediaan ja digimedioiden mahdollistamaan kohdennettuun näkyvyyteen.
Perjantain tiimissä suunnittelijat, videoeditoijat ja koodarit ovat tehneet kiinteää yhteistyötä kasvattajan ja Best-Inin kanssa. Toiveena on päästä seuraamaan tavalla tai toisella Lilon pentujen elämää myös heidän uusissa kodeissaan.

– Onhan se ihanaa, että pentulaatikkoon pääsee kurkistamaan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että live todellakin koukuttaa: pentuja pitää käydä vilkaisemassa monta kertaa päivässä – nyt kun ne ovat jo päässeet telmimisen makuun. Aika hurahtaa pentulaatikon reunalla: keskimääräinen katseluaika on nyt yli 20 minuuttia kerrallaan. Tämän ”viestin” pariin on ihan pakko palata. Mikähän muu kampanja pitää kohderyhmän yhtä tiukasti otteessaan useita viikkoja, copywriter Katri Kallionpää miettii.

#bestin #pentulive #pentukuume

Livelähetys ja lisätietoja: www.best-in.fi/pentulive

Suomessa ei toistaiseksi koirien veriripuliepidemiaa

Norjan elintarviketurvallisuusvirasto on uutisoinut Norjassa useilla koirilla jopa kuolemaan johtanutta veriripulia. Koirien sairastumisen syy ei ole vielä tiedossa. Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu vastaavaa, tietylle paikkakunnalle tai alueelle keskittyvää ryvästymistä. Ruokavirasto seuraa tilannetta ja tiedottaa lisää tarpeen vaatiessa.

Norjassa ei toistaiseksi ole löydetty selvää yksittäistä syytä koirien sairastumiselle. Koirasta toiseen tarttuvaa aiheuttajaa ei ole todettu ja alustavassa taustakyselyssä sairastuneiden koirien väliltä ei ole löydetty yhdistäviä tekijöitä. Selvitystyö on edelleen kesken ja voi kestää vielä viikkoja.

Suomessa esiintyy koirien verenvuotoista suolistosairautta yksittäisinä tapauksina melko säännöllisesti ympäri vuoden. Sairaus tunnetaan nykyään nimellä AHDS eli acute hemorrhagic diarrhea syndrome, ennen sitä kutsuttiin nimellä hemorrhaginen gastroenteriitti eli HGE.

Taudin laukaisevat syyt tunnetaan vielä huonosti, mutta se ei ole koirasta toiseen tarttuva. Sairauteen on yhdistetty suoliston bakteeritasapainon vakava häiriintyminen ja tiettyjen bakteerien, tyypillisesti Clostridium-bakteerien, hallitsematon kasvu. Nämä bakteerit voivat tuottaa erilaisia bakteerimyrkkyjä, jotka vaurioittavat suolen limakalvoa. Vielä ei ole täyttä varmuutta, onko bakteeriylikasvu sairauden alkuperäinen aiheuttaja vai seuraus. Kyseisiä bakteereita esiintyy myös terveiden eläinten suolistossa sekä ympäristössä.

Yleensä sairautta esiintyy yksittäistapauksina, mutta myös paikalliset taudinpurkaukset ovat mahdollisia. Suomessa edellinen laajempi taudinpurkaus on havaittu Itä-Suomessa noin 10 vuotta sitten. Usein sairautta esiintyy enemmän lämpimänä loppukesänä ja syksynä.

Sairauden oirekuva on yleensä äkillisesti alkava ja nopeasti etenevä. Mikäli koira alkaa ripuloida tai oksentaa runsaasti verta ja sen yleisvointi heikkenee (väsymys, voimattomuus), tulee ottaa mahdollisimman nopeasti yhteyttä eläinlääkäriin.

Lue Ruokaviraston uutinen 6.9.2019

Lisää tietoa Norjan viranomaisten tiedotteesta
Informasjon fra Veterinærinstituttet

Lisää tietoa suomen pystykorvan veriripulista 

Kysymyksiä ja vastauksia Norjan tautitapauksista Suomen Kennelliiton sivulta 

:LÄHITAPIOLA: Norjan Oslossa koiranomistajia varoitetaan tuntemattomasta taudista – veriripulista yhteydenottoja myös LemmikkiHelppiin

Monet koirien ripulitapauksista voidaan hoitaa etänä. Pahimmissa tapauksissa on kuitenkin syytä hakeutua klinikalle viipymättä. LemmikkiHelpin eläinlääkäri neuvoo, miten ripuloivaa koiraa hoidetaan.

Norjalainen AniCura -eläinklinikka varoittaa norjalaisen Dagbladetin https://www.dagbladet.no/nyheter/advarer-mot-dodelig-og-smittsom-hundesykdom/71562951 mukaan Oslossa asuvia ja vierailevia koiranomistajia tarttuvasta ja tappavasta veriripulitaudista. Oireiden nopean etenemisen perusteella kyseessä saattaa olla virus.

– Koirien veriripulitapauksia esiintyy aina välillä Suomessakin ja sairaaloissa säännöllisesti. Toivotaan, että on sattumaa, että tapauksia juuri nyt ilmenee näin tiuhaan. Viimeksi eilen aamulla hoidin chatissa tapausta, jossa koiran tila huononi todella nopeasti. Aika pian totesin, että nyt on parasta siirtyä pikavauhtia klinikalle, sanoo LemmikkiHelpin eläinlääkäri Eva Kaisti.

Klinikalle on syytä hakeutua ripuloinnin seurauksena etenkin, jos kyseessä on tiine narttu, todella nuori (alle 4 kk) pentu tai toy-rodun edustaja, jonka aikuispaino on alle kolmisen kiloa. Päivystykseen on syytä hakeutua myös, jos ripuli on todella voimakasta, vetistä tai veristä, tai jos koira oksentaa runsaasti ripuloinnin lisäksi, tai jos koiralla on jokin perussairaus, kuten esimerkiksi maksa- tai munuaissairaus.

– Vaikka etälääkäri ei lain mukaan saa määrätä lemmikeille reseptilääkkeitä (toisin kuin etälääkäri ihmisille), voi koirien ripulioireita hoitaa myös vapaan kaupan tuotteilla eli apteekista reseptivapaasti saatavilla lääkkeillä. Monet niistä ovat edullisia, säilyvät pitkään ja usein pakkauskoot riittävät isommillekin koirille.

– Tärkeää on kiinnittää huomiota nesteen määrään eli koiralle tulisi juottaa 50 millilitraa nestettä per kilo per vuorokausi, ripuloivalle koiralle 1,5-kertaisesti eli 75 millilitraa ja jos koira ripulin lisäksi oksentelee, tulee nestettä juottaa vuorokaudessa 100 millilitraa per elopainokilo.

Lisää neuvoja ja opastusta, sekä jatkohoito-ohjeet muun muassa ruokinnan suhteen, saa LähiTapiolan LemmikkiHelppi -sovelluksen kautta eläinlääkäriltä viikon jokaisena päivänä klo 7-23. Etäeläinlääkäri myös neuvoo mitä hälytysmerkkejä kannattaa seurata ja arvioi, onko tapaus sellainen, että tulee lähteä klinikalle.

Monasti äkillisen ripulin aiheuttajia ovat erilaiset virukset ja bakteerit. Esimerkiksi ulkoa syöty raato tai muu pilaantunut, mutta koiran mielestä syömäkelpoinen tuote, pilaantunut tai muutoin epäsopiva ruoka, myrkylliset tuotteet tai ylensyöminen voivat aiheuttaa ongelmia.

Syksyn koiralenkkien 5 vaaraa ja riesaa – älä anna näiden pilata ulkoilua koiran kanssa

Jackrussellinterrieri syksyisessä metsässä

Kesä lähestyy loppuaan ja syksy tekee tuloaan, niin myös hirvikärpäset, punkit, myrkkysienet, tammenterhot ja hevoskastanjat, jotka voivat aiheuttaa koiralle harmia. 

Myrkylliset sienet
Osa sienistä on myrkyllisiä koirille, joten sienimetsällä tulee olla tarkkana – varsinkin, jos koiralla on tapana syödä kaikkea maasta löytämäänsä. Myrkytyksen oireet riippuvat sienilajista, mutta yleisimpiä oireita ovat oksentelu ja ripuli. Jotkut oireet voivat ilmetä vasta muutaman päivän kuluttua. Osa sienistä on niin myrkyllisiä, että pelkkä sienen nuoleminen voi riittää aiheuttamaan myrkytyksen oireita.

Jos epäilet, että koirasi on syönyt myrkyllisiä sieniä, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin. Jos mahdollista, ota mukaasi sieni tai kuva sienestä, jota epäilet tai tiedät koirasi syöneen.

Koirille vaarallisia myrkkysieniä ovat muun muassa erikärpässienet, korvasieni ja suippumyrkkyseitikki.

Hyvä perussääntö on, että mikäli sieni on ihmiselle myrkyllinen, se on myös koiralle myrkyllinen.

Tammenterhot
Tammenterhot sisältävät tanniinia, joka saattaa suurina määrinä aiheuttaa koirille myrkytysoireita. Koirien tanniinin sietokyky on yksilöllistä: kaikki koirat eivät saa oireita ja myrkytykset ovat hyvin harvinaisia.

Muutama yksittäinen tammenterho aiheuttaa koiralle useimmiten vain lievää pahoinvointia, mutta suuria määriä syönyt koira voi alkaa oksentelemaan tai ripuloimaan. Mahdolliset myrkytyksen oireet ovat yksilöllisiä: jotkut koirat oireilevat rajusti, toiset taas eivät lainkaan. Ensimmäiset myrkytyksen oireet ovat, että koira oksentaa, vaikuttaa apealta ja kieltäytyy syömästä. Sen seurauksena koira kärsii usein ummetuksesta, jota seuraa 2-10 vuorokauden kuluttua tervamainen ripuli.

Hevoskastanjat
Hevoskastanjat voivat aiheuttaa myrkytysoireita, mikäli koira pääsee syömään niitä suuren määrän.Tyypillisiä myrkytysoireita ovat lisääntynyt syljeneritys, oksentelu, ruokahaluttomuus ja ripuli sekä erilaiset hermosto-oireet ja apaattisuus.

Tammenterhot ja hevoskastanjat voivat olla pienille koirille vaarallisia myös kokonsa vuoksi, sillä ne voivat aiheuttaa suolitukoksen.

Hirvikärpäset
Hirvikärpäset eivät ole koiralle vaarallisia, mutta ne ovat epämiellyttäviä.Hirvikärpäsiä esiintyy eniten elo-syyskuun aikana ja ne ovat yleinen riesa metsäalueilla, joissa on hirviä tai muita hirvieläimiä. Hirvikärpäset etsivät nimensä mukaan isäntäeläimekseen hirviä, mutta ne saattavat lentää myös koiran turkkiin isäntää etsiessään.

Osa punkkikarkotteista karkottaa myös hirvikärpäsiä, mutta koiran turkki kannattaa käydä läpi aina metsälenkin jälkeen, jos alueella on hirvikärpäsiä. Varsinkin siipensä pudottaneita hirvikärpäsiä voi olla vaikea huomata käymättä turkkia huolellisesti läpi.

Punkit
Punkit eivät ole vain kesän vaiva vaan niitä esiintyy keväästä syksyyn. Koiralla on siis hyvä olla punkkikarkote myös syksyllä. Apteekeissa ja eläinklinikoilla myydään monia eri valmisteita punkkien torjuntaan ja poistamiseen.

– Koiran iho ja turkki kannattaa käydä läpi aina metsässä liikkumisen jälkeen, jotta mahdolliset punkit tai hirvikärpäset voidaan löytää ja poistaa mahdollisimman pian, neuvoo Agria Eläinvakuutuksen maajohtaja Anna Linder.

Lähde: Agria Eläinvakuutus. 

Osa sienistä on koirille myrkyllisiä – varo näitä sienimetsällä koiran kanssa

Älä anna koiran syödä sieniä, sillä osa on koiralle myrkyllisiä.

Syksyllä moni ottaa koiran mukaan sienimetsään ja koiran voi jopa kouluttaa sienten etsintään. Mutta tietyt sienet ovat myrkyllisiä ja vaarallisia koirille, joten sienimetsällä tulee olla tarkkana koiran kanssa. Lue miten tunnistat myrkkysienen aiheuttamat myrkytyksen oireet.

Myrkkysienen aiheuttamat oireet
Koiralle myrkylliset sienet voivat aiheuttaa koiralle vatsavaivoja ja muita myrkytyksen oireita. Yleisimpiä oireita ovat oksentelu ja ripuli.

Myrkytyksen oireet riippuvat sienilajista. Osa sienistä on niin myrkyllisiä, että pelkkä sienen nuoleminen voi riittää aiheuttamaan myrkytyksen oireita. Muutamat sienilajit ovat suorastaan tappavia ja voivat johtaa koiran menehtymiseen.

Jotkut myrkkysienten aiheuttamat oireet voivat ilmetä vasta muutaman päivän kuluttua. Muun muassa suippumyrkkyseitikin aiheuttamat myrkytysoireet voivat näkyä vasta usean päivän kuluttua sienen syömisestä, ja tällöin munuaisvaurio voi olla jo niin vakava, että koira menehtyy.

Jos epäilet, että koirasi on syönyt myrkyllisiä sieniä, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin. Jos mahdollista, ota mukaasi sieni tai kuva sienestä, jota epäilet tai tiedät koirasi syöneen.

Koiralle vaarallisia myrkkysieniä Suomessa:

  • Punakärpässieni
  • Ruskokärpässieni
  • Pantterikärpässieni
  • Valkoinen kärpässieni
  • Kavalakärpässieni
  • Suippumyrkkyseitikki
  • Korvasieni

Hyvä perussääntö on, että mikäli sieni on ihmiselle myrkyllinen, se on myös koiralle myrkyllinen.

Ennaltaehkäise myrkytyksiä
Koira tulee pitää kytkettynä sienimetsässä ja muutenkin luonnossa liikuttaessa. Siten koira ei pääse karkaamaan, häiritsemään muita sienestäjiä tai metsän eläimiä – eikä koira pääse yhtä helposti syömään sieniä.

Jos koirasi on perso ruoalle ja syö mitä tahansa löytämäänsä, ole erityisen tarkkana sienimetsällä ja muilla metsälenkeillä sienestysaikaan.

Koiralle kannattaa opettaa “jätä” tai “ei ota” tai vastaava käsky, jotta koira osaa jättää esimerkiksi haistelemansa sienen rauhaan eikä ota sitä suuhunsa.

– Etenkin pentujen kanssa tulee olla luonnossa liikkuessa tarkkana, koska pennut nappaavat usein suuhunsa maasta miltei kaiken mitä kohdalle osuu. Pennulle on hyvä opettaa jo pienenä käsky ”jätä”. Mikäli pentu kuitenkin onnistuu syömään jotain sopimatonta, kuten myrkyllistä sientä, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, neuvoo Agria Eläinvakuutuksen maajohtaja Anna Linder.

Koiranpentu mullistaa arjen – ”tunne sama kuin pareilla, joille on syntymässä ensimmäinen lapsi”

Ajankäyttö, vakuutukset ja eri hankintojen kustannukset – lue mitä kaikkea ensimmäisen koiranpentunsa hankkineet Jenni ja Teo huomioivat ennen pennun saapumista.

Hiljattain uuteen kerrostaloasuntoon muuttanut pariskunta oli miettinyt koiran hankintaa vuosikausia, mutta edelliseen asuntoon koiran ottaminen ei ollut sallittua. Yhdessä ostettu uusi asunto on suurempi ja taloyhtiö lemmikkiystävällinen. Pitkäaikainen haave omasta koirasta toteutui vihdoin, kun pieni ja pörröinen Mittelspitz-pentu Jojo muutti elokuun alussa Jennin ja Teon luokse.

– Suurin pohdinnan paikka ennen koiran hankintaa oli ajankäyttö eli miten kaksi työssäkäyvää ihmistä hoitaa uuden pennun, joka ei voi olla pitkää aikaa kotona yksin. Työpäivä on minusta ehdoton maksimi, jonka koira voi olla arkena yksin kotona. Itse otin alkuun kahden viikon loman, ja jatkossa pyritään sumplimaan niin, että toinen pyrkii lähtemään töihin myöhemmin ja toinen vastaavasti tulee aikaisemmin kotiin. Selvitimme myös mahdollisuuksia käydä lounastauolla kotona, nyt kun Jojo on vielä pieni, Jenni kertoo.

Sekä Jenni että Teo ovat eläinrakkaita ja molemmat ovat pienestä pitäen halunneet koiran. He uskovat, että Jojo tuo paljon iloa arkeen ja sopii hyvin lenkkiseuraksi, sillä molemmat tykkäävät liikkua ulkona. Myös monet pariskunnan ystävistä tunnustautuvat koiraihmisiksi, mikä on helpottanut tulevien menemisten suunnittelua.

– Työssäkäynnin lisäksi kaikki omat muut menot vaativat enemmän sumplimista, kun aina pitää miettiä mihin koiran voi viedä hoitoon. Olemme alustavasti sopineet ystävien ja perheen kanssa, että periaatteessa aina pitäisi joku paikka löytyä. Puhuimme myös kustannuksista, mutta koska meillä ei ole lapsia, ei rahanmeno ollut iso huoli, Jenni sanoo.

Koiran ottaminen vaatii paljon ennakkovalmisteluja

– Aivan aluksi selvitimme Jojon rodulle ominaiset asiat ja kävimme kodin läpi, että se sopii koiranpennulle. Muun muassa poistimme maan tasolta vaaralliset asiat, kuten sähköjohdot. Kaikki matot käärittiin puoleksi vuodeksi varastoon, kunnes koira osaa pissiä ja huonekasvitkin katsottiin, että mitkä ovat myrkyllisiä. Vaaralliset heitettiin pois tai nostettiin ylemmäs, Jenni luettelee.

– Yhdessä teon kanssa keskusteltiin myös siitä, millaiset rajat koiralle asetetaan, että säännöt ovat meidän kesken samat. Esimerkiksi saako Jojo tavata muita koiria hihnassa, saako tulla sänkyyn, saako Jojolle antaa ruokaa, kun itse laittaa ruokaa. On tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät alusta alkaen, Jenni sanoo.

Jenni ja Teo selvittivät ennakkoon, kuinka paljon koiran hankinta maksaa. Kustannukset eivät siksi tulleet yllätyksenä, mutta selvää oli, että koiraan saa rahaa kulumaan, jos haluaa. Itse koiran hankintahinnan päälle tulee helposti monien satojen eurojen lisät.

– Etenkin varusteisiin on mennyt sievoinen summa rahaa. Etukäteen hankimme kaikki koiran perustarvikkeet, kuten kaulapannan, ruoka- ja juomakupit, hihnat, koiran peti ja tietysti jättisäkki ruokaa. Ostimme myös valmiiksi esimerkiksi kynsisakset ja punkkipihdit. Lelujakin on saatettu ostaa muutama. Kuulimme myös, että sanomalehti on huono pissa-alusta. Siksi ostimme sellaisenkin erikseen. Koiran itsensä lisäksi suurin yksittäinen hankinta oli vakuutukset, mutta ne ovatkin erittäin tärkeä hankinta, Jenni toteaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

– Nyt alkuun jännittää aika paljon. Perushuoli meillä on siitä, että mitä jos jotain sattuu. Etenkin kun kumpikaan meistä ei ole aikaisemmin omistanut koiraa. Luulisin, että tunne on vähän sama kuin pareilla, joille on syntymässä ensimmäinen lapsi, että osaanko hoitaa ja ettei vaan satu mitään. Konkreettisin huoli on se, että Mittelspitz on haukkuherkkää rotua, ja me asumme kerrostalossa, Jenni pohtii.

Ihan kaikkea ei hyvälläkään valmistautumisella saanut ennakoitua.

– Hohhoh, juu ei! Kun Jojo tuli meille perjantaina, niin vielä keskiviikkoiltana todettiin, että koiranpennun on nukuttava ensimmäiset yöt meidän lähellä. Samalla todettiin, että meidän pieneen makkariin ei mahdu sekä koiran sänky että yöpöytä. Iskuporakonetta ei siihen hätään löytynyt, joten hyllyn poraaminen seinään ei onnistunutkaan noin vain. Pienessä paniikissa lähdettiin sitten keskustaan ostamaan hyllyt, Jenni nauraa.

– Yllätyin myös siitä, että koirille on olemassa eläinlääkärikuluvakuutuksen lisäksi myös henkivakuutus. Lisäksi varsinkin vilkkaalle rodulle vastuu- ja vahinkovakuutus, joka kattaa mahdolliset vahingot vaikkapa naapurin pelargonioille on aika hyödyllinen.

1 2