Korona sai suomalaiset panostamaan lemmikkeihin – lemmikkieläintuotteiden verkkomyynti kasvoi vuodessa yli 50 prosenttia

Lemmikkieläintuotteiden myynti verkossa kääntyi poikkeusvuoden aikana jyrkkään nousuun, kertoo shoppailupalvelu Klarnan ostoindeksi. Lemmikkien ruokiin, leluihin ja virikkeisiin on panostettu erityisesti Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Musti ja Mirri kertoo, että verkkokaupasta ostetaan tällä hetkellä kissan sätkiviä kalaleluja ja sesonkituotteita kuten koirien talvitossuja ja takkeja. Verkkokaupasta tilataan myös paljon laadukasta ruokaa ja muita painavampia ostoksia.

Lemmikkieläintuotteiden myynti kasvoi verkossa viime vuoden aikana* huimat 56 prosenttia. Kasvu selviää shoppailupalvelu Klarnan myyntidatasta, jonka mukaan myynnin kasvu alkoi Suomessa heti koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitusten alkaessa. Esimerkiksi maaliskuussa 2020 lemmikkieläintuotteiden myynti nousi välittömästi 32 prosentilla verrattuna edeltävään kuukauteen.

“Moni on varmasti huomannut lähipiirissään tai sosiaalisessa mediassa lemmikkibuumin, joka alkoi pandemian alussa. Klarnan data vahvistaa, että suomalaiset ovat todella tuoneet koteihinsa tavallista enemmän nelijalkaisia ystäviä viime vuoden aikana ja sijoittaneet niiden hoitoon”, kertoo Klarnan Suomen markkinointijohtaja Jannica Nyman.

Suomen ahkerimmat lemmikkieläintuotteiden nettishoppailijat löytyvät Klarnan ostoindeksin** perusteella Kanta-Hämeestä. Keskimäärin he ostivat 21 prosenttia enemmän eläinten hyvinvointiin liittyviä tuotteita kuin keskimääräinen suomalainen. Kanta-Hämettä seuraa Pohjois-Karjala ja Lappi, jossa ostettiin keskimäärin 20 prosenttia yli kansallisen keskiarvon.

Lemmikkien kissanpäivät ovat viikonloppuisin

Klarnan myyntidata osoittaa, että lemmikkieläintuotteiden ostoaika poikkeaa muista tuotekategorioista, sillä niitä ostetaan useimmiten sunnuntaisin ja varsinkin aamulla kello 810. Data myös paljastaa, että naiset shoppailevat lemmikeille tuotteita kuusi kertaa enemmän kuin miehet.

”Lemmikit, varsinkin koirat, vaativat huomiota heti aamusta myös viikonloppuisin, mikä voi selittää sunnuntaiaamun suosion shoppailulle.  Esimerkiksi ulkoiluhetki viikonloppuaamuna voi paljastaa uuden virikkeen tai valjaiden tarpeen”, ehdottaa Nyman.

Somehittejä ja sään mukaan pukeutumista

Myös Suomen ja Skandinavian suurimmassa lemmikkieläintarviketjussa verkkokauppatilausten lisääntyminen on huomattu. Mustin ja Mirrin E-commerce Manager Laura Kovero kertoo, että suomalaiset ovat panostaneet kuluneena vuotena erityisesti laadukkaaseen lemmikkiravintoon sekä olosuhteiden mukaisiin lemmikkitarvikkeisiin, kuten lemmikin talvipukeutumiseen. Myös sosiaalisen median trendit vaikuttavat siihen, mitä lemmikille hankitaan.

”Tällä hetkellä suosituimpia tuotteitamme on somessa huippusuosion saavuttanut kissan sätkivä kalalelu sekä koirien söpöt talvitossut ja takit. Myös laadukas lemmikkiruokinta on aina lähellä asiakkaidemme sydämiä”, Kovero kertoo.
Vaikka verkkokauppa houkuttelee monia nopean kotiinkuljetuspalvelun ja kontaktittoman asioinnin vuoksi, on yhä yksi tuoteryhmä, jonka vuoksi suomalaiset matkaavat yhä kivijalkamyymälöihin.

”Kivijalkamyymälämme tunnetaan asiantuntevasta ja lemmikkilähtöisestä palvelusta – esimerkiksi vaatteita käydään kuitenkin edelleen sovittamassa mieluusti kivijalkamyymälöissä.”

Maakunta Ostoindeksi (per henkilö) **
Suomi 100
Kanta-Häme 121
Pohjois-Karjala 120
Lappi 120
Etelä-Savo 113
Pohjois-Savo 109
Keski-Suomi 109
Kymenlaakso 108
Kainuu 106
Satakunta 104
Uusimaa 102
Etelä-Pohjanmaa 102
Etelä-Karjala 101
Päijät-Häme 97
Keski-Pohjanmaa 96
Pohjois-Pohjanmaa 96
Varsinais-Suomi 88
Pirkanmaa 86
Pohjanmaa 82
Ahvenanmaa 5

*Aikajaksolla tammikuu 2020–tammikuu 2021

** Indeksi (100) edustaa keskimääräisen suomalaisen ostoksia vuonna 2020, ja maakuntien vertailuluvut osoittavat, tehdäänkö kyseisessä maakunnassa keskiarvoa enemmän vai vähemmän verkko-ostoksia.

Shoppailu- ja maksupalvelu Klarna toimii 19 markkinalla ja sitä käytti viime vuonna 90 miljoonaa kuluttajaa. Suomessa Klarna tekee yhteistyötä yli 6 000 verkkokaupan kanssa.

Koirien terveyden tutkiminen on edennyt 2000-luvulla pitkin askelin: Kennelliiton koirarekisteriin vuosittain kirjattavien terveystutkimuslausuntojen määrä on nelinkertaistunut

Kennelliiton koirarekisteriin kirjattiin vuonna 2020 yli 84 000 erilaista terveystutkimuslausuntoa. Yleisimpiä olivat silmä-, lonkkaniveldysplasia-, kyynärniveldysplasia-, polvi- ja selkälausunnot. Yhä uusia rotuja on tullut viime vuosina terveystutkimusten piiriin, ja myös uusia terveystutkimuksia on otettu käyttöön.

Terveystutkimukset auttavat vähentämään perinnöllisten ongelmien esiintuloa tutkittujen koirien jälkeläisissä. Ne antavat myös koiranomistajalle tärkeää tietoa, jos hän epäilee koirallaan olevan terveysongelma. Myös pennunostajat voivat hyödyntää jalostustietojärjestelmästä löytyviä tietoja.

– Suomen Kennelliitossa on tehty pitkäjänteistä työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta voimme hyvällä syyllä sanoa, että olemme Suomessa edelläkävijöitä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, painottaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Kennelliiton koirarekisteriin kirjataan tällä hetkellä tietoa kaikkiaan 26 terveystutkimuksesta, joista 10 on geenitutkimuksia. Näiden niin sanottujen virallisten tulosten lisäksi järjestelmään voidaan tallentaa terveystietoja myös näiden sairauksien vuoksi oireilevista, operoiduista ja lopetetuista koirista. Koirarekisterin kaikille avoimet terveystiedot ovat näkyvillä Kennelliiton jalostustietojärjestelmän kautta.

Useita uusia terveystutkimuksia käyttöön viime vuosikymmenellä

Kaikkiaan 146 koirarotua on tällä hetkellä Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman eli PEVISAn piirissä. PEVISA otettiin käyttöön vuonna 1982, ja ensimmäisenä siihen liitettiin saksanpaimenkoirat, joiden lonkkia on tutkittu jo 1960-luvulta alkaen. PEVISA-ohjelman piiriin tuli vuosituhannen vaihteeseen mennessä lähes sata koirarotua, ja uusia terveystutkimuksia otettiin käyttöön.

Viime vuosikymmenellä perinteisten terveystutkimuksen rinnalle tuli useita uusia terveystutkimuksia. Vuonna 2014 käyttöön otetussa syringomyeliatutkimuksessa selvitetään, onko koiran kallossa Chiari-tyyppinen aivojen takakuopan ahtaus.BAER-kuulotutkimus otettiin käyttöön vuonna 2015 ja lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti vuonna 2017. Tietoa lyhytkuonoisten koirien ylähengitystieoireyhtymästä (BOAS) alettiin kirjata koirarekisteriin tämän vuoden alusta.

Selkätutkimuslausuntoja kaikille roduille alettiin kirjata koirarekisteriin vuonna 2013. Tämän vuoden alusta uusina luustotutkimuksina alettiin kirjata koirien olkanivelen osteokondroosin (OC) ja matalaraajaisten koirien kyynärnivelen inkongruenssin (INC) lausuntoja.

Koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Koirien geenitutkimus on kehittynyt vauhdilla viime vuosikymmenellä. Sen avulla on mahdollista pureutua moniin sellaisiin ongelmiin, joiden selvittäminen olisi ollut aiemmin mahdotonta.

– Geenitutkimusten myötä koirien terveysjalostus on ottanut lyhyessä ajassa valtavan loikan eteenpäin, iloitsee Kirsi Sainio.

Yhteistyö tutkijoiden ja eläinlääkärien kanssa on keskeistä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, painottavat Kirsi Sainio ja Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula. Tällä yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Se on erityisen tärkeää siksikin, että Suomessa rekisteröityjen rotukoirien osuus koirakannasta on maailmanennätysluokkaa. Neljästä koirasta kolme on rekisteröity Kennelliittoon.

Kennelliitto tukee koirien terveyteen liittyvää tutkimustyötä yhdessä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa perustetun Koirien terveystutkimusrahaston sekä rotujärjestöjen terveysprojektien kautta. Näiden projektien kautta on kehitetty vuosien varrella uusia terveystutkimuksia.

Kansainvälisesti tiivistä yhteistyötä koirien terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään erityisesti Pohjoismaiden kennelliittojen kanssa. Kennelliitto on myös mukana kansainvälisessä IPFD-organisaatiossa (International Partnership for Dogs). Organisaatio hallinnoi DogWellNet-verkkosivustoa, jonka tavoitteena on yhdistää usean koiria rekisteröivän, tietoa keräävän ja sitä tuottavan tahon voimavarat koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tiedon keskitetyksi jakamiseksi.

Lue myös Kirsi Sainion blogikirjoitus ”Kennelliitto tekee pitkäjänteistä työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi”

Älä hanki koronakissaa! 5 kysymystä lemmikkiä harkitsevalle

Moni kaipaa koronakotoilun piristykseksi lemmikkiä, mutta eläintä ei pidä hankkia hetken mielijohteesta. Halvalla tai ilmaiseksikin saatavasta lemmikistä huolehtiminen vaatii sekä rahaa että viitseliäisyyttä.

Korona on aiheuttanut suomalaiskodeissa ennennäkemättömän lemmikkibuumin. Kotiin halutaan nyt seuraksi kiltti, helppo ja pieni lemmikki.

Korona-aikana hankittu lemmikki voi kuitenkin elää jopa 10–20 vuotta. Siksi on tärkeää pohtia, kestääkö talous ja riittävätkö omat voimavarat hyvän elämän tarjoamiseen lemmikille vuosiksi eteenpäin.

”Huolena on, että korona-ajan seuralaiseksi harkitsemattomasti hankitusta eläimestä luovutaan herkästi, mikäli se käyttäytyy haastavasti tai oma aika ei riitäkään sen hoitoon”, sanoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Nina Immonen.

Isäntäväen jatkuvaan kotonaoloon tottunut lemmikki voi etätyöajan päätyttyä käyttäytyä ongelmallisesti, kun kotoa aletaan taas olla pidempiä aikoja poissa.

”Eläimen omistajalta vaaditaan elämäntilanteen muuttuessa aikaa, kärsivällisyyttä ja halua kouluttaa lemmikkiä”, muistuttaa Pohjantähden tuotekehityspäällikkö Päivi Wiitamäki.

Ennen lemmikin hankkimista on hyvä pohtia ainakin näitä viittä asiaa:

1. Onko lemmikin pitämiseen varaa?

Lemmikistä koituvat kulut voivat yllättää – etenkin, jos eläin on saatu edullisesti tai ilmaiseksi. Rahaa kuluu esimerkiksi eläimen ruokaan, tarvikkeisiin ja hoitoon.

Vastuullinen eläimenomistaja varaa rahaa myös lemmikin tunnistusmerkitsemis- ja rekisteröintikuluihin sekä kissan leikkauttamiseen, mikäli tällä ei ole tarkoitus teetättää pentuja.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan arvioiden mukaan kissasta koituu keskimäärin reilun 1 000 euron vuosittaiset kulut, koirasta 670–1 960 euron vuosikulut. Parikymmenvuotiaaksi elävä kissa voi siis olla uuden auton hintainen kuluerä.

2. Voinko tarjota eläimelle lajityypilliset olot?

Voidakseen hyvin kissanpentu tarvitsee muun muassa leikkiseuraa ja liikunnallinen koira vähintään pari tuntia ulkoilua päivittäin. Siksi on hyvä selvittää ennakkoon, sopiiko toivottu eläinlaji ja rotu omaan kotiin ja elämäntapaan.

Jos eläimen luontaiset taipumukset eivät täyty, se voi stressaantua ja alkaa käyttäytyä ongelmallisesti. 

”Eläimestä luovutaan usein siksi, että sen koetaan käyttäytyvän häiritsevästi. Usein ei-toivottu käytös on kuitenkin seurausta siitä, etteivät lemmikin tarpeet täyty”, Immonen sanoo.

3. Jaksanko kouluttaa lemmikkiä?

Lemmikin kouluttaminen vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Koiranpentua pitää jaksaa käyttää ulkona pissalla yölläkin, ja äänekkään koiran haukun suitsiminen kysyy kärsivällisyyttä.

Kouluttamatta jätetty lemmikki aiheuttaa omistajalleen stressiä ja voi olla jopa vaaraksi ulkopuolisille.

”Eläintä ohjaavat aina vaistot, ja omistajan tehtävä on kouluttamalla varmistaa, että lemmikki pysyy hallinnassa eikä aiheuta muille vaaraa”, Pohjantähden Wiitamäki sanoo.

4. Pidänkö lemmikin kytkettynä?

Jotta eläimistä ei koidu haittaa ihmisille ja luonnolle, laki rajoittaa lemmikkien kulkemista vapaana.

Koira pitää järjestyslain mukaan pitää kiinni taajamassa, mutta myös metsässä ja maalla, jos vapaana pitoon ei ole maanomistajan lupaa. Maalla koiran pitää olla kytkettynä tai heti kiinni otettavissa maaliskuun alusta elokuun loppuun, jottei se aiheuta vaaraa pesiville eläimille.

Myös kissa kannattaa pitää kiinni taajamassa, vaikka järjestyslaki ei suoraan velvoita siihen.

”Omistajan pitää varmistaa, ettei kissa mene laissa kielletyille alueille, joita ovat muun muassa kuntopolut ja lasten leikkipaikat. Tätä on käytännössä mahdotonta valvoa, jos kissan annetaan liikkua vapaasti ulkona. Vapaana ulkoileva kissa altistuu monille vaaroille, siksi vastuullinen kissanomistaja ulkoiluttaa lemmikkiään vain valvotusti”, HESYn Immonen sanoo.

5. Osaanko luopua elämänsä loppuun tulleesta lemmikistä?

Parhaimmillaan lemmikistä kasvaa tärkeä ja rakas osa perhettä. Vakavan sairastumisen tai vammautumisen hetkellä vastuullinen lemmikinomistaja ajattelee ennen kaikkea eläimen parasta – ei omaa suruaan.

”On armeliainta lopettaa eläin, kun sen elämä ei ole enää hyvää”, Wiitamäki sanoo.

Rekku Rescue: Vuosi 2020 tassussa

Päättynyt vuosi muistetaan ennen kaikkea koronavuotena. Myös Rekku Rescuen toimintaan pandemia vaikutti, mutta vähemmän kuin alkuun pelkäsimme. Vuoden 2020 toiminnassamme korostuivat ennaltaehkäisevä eläinsuojelutyö sekä apua tarvitsevien koirien määrän kasvu.

Adoptiotoimintamme ei ollut koronapandemiasta huolimatta hetkeäkään tauolla. Vastaanotimme 213 kissaa ja 77 koiraa, joista oman kodin sai vuoden loppuun mennessä 211 kissaa ja 65 koiraa. Kaikki olivat suomalaisia. Apuamme tarvitsevien koirien määrä kasvoi 10 prosentilla, ja uuteen kotiin pääsi kauttamme 14 koiraa enemmän kuin vuonna 2019.

Jokainen uuteen kotiin sijoitettava kissa ja koira rokotetaan, leikataan ja mikrosirutetaan ja sille tehdään perustason eläinlääkärintarkastus. Yhä useamman eläimen kohdalla se ei riitä. Eläinlääkäri- ja lääkekulut muodostavat jo lähes puolet vuosibudjetistamme.

Kissapopulaatioiden auttamiseksi työskentelimme neljässä eri paikassa. Turvaan niistä saimme yhteensä 27 kissaa. Kolmessa kohteessa työ jatkuu edelleen.

Ennaltaehkäisevän eläinsuojelutyön osuus toiminnassamme kasvoi viime vuonna merkittävästi. Maatiaiskissojen tuetuissa leikkauskampanjoissa ja kaikille avoimissa leikkaustapahtumissa leikattiin yhteensä 676 kissaa, mikä on 241 kissaa enemmän kuin toissa vuonna. Kissoista 432 oli naaraita ja 244 uroksia. Kaikki leikatut kissat, joilla ei ollut mikrosirua, myös sirutettiin ja rekisteröitiin.

Heikommassa taloudellisessa asemassa oleville kissanomistajille suunnattuja tuettuja leikkauksia oli vuoden lopussa saatavilla 26 paikkakunnalla. Avoimia leikkauspäiviä järjestimme vuoden aikana kymmenen.

Lisäksi yhdistyksellä on käynnissä kymmenen jatkuvaa mikrosirutuskampanjaa yhteistyössä kunnaneläinlääkäreiden ja Miljoona mikrosirua -projektin kanssa. Kampanjoissa sirutettiin ja rekisteröitiin vuoden aikana satoja kissoja ja kymmeniä koiria.

Kissojen leikkauttaminen ja rekisteröity tunnistusmerkintä muodostavat yhdessä ainoan kestävän ja eettisen ratkaisun Suomen kissaongelmaan.

Lokakuussa toteutimme yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn kanssa vetoomuskampanjan, jonka tavoitteena on Suomen kissaongelmaan puuttuminen lainsäädännön avulla. Kissakriisi-vetoomuksen allekirjoitti lähes 60 000 ihmistä, ja se on luovutettu Maa- ja metsätalousministeriölle.

Viron toimintamme päätavoite on edistää koirien ja kissojen paikallista kodin saantia. Tuemme yhteistyötarhojamme säännöllisesti eläinlääkärikuluissa sekä ruoka- ja tarvikelahjoituksin. Vuonna 2020 tuellamme leikattiin 15 virolaista koiraa. Valgan tarhalle hankimme uusia kissojen häkkejä sekä muille tarhoille muun muassa kissojen raapimispuita ja koirien remmejä. Ruokalahjoituksia teimme kaikille viidelle yhteistyötarhallemme.

Tämä kaikki saatiin aikaan palkattomalla vapaaehtoistyöllä ja lahjoitusvaroilla. Sydämellinen kiitos vapaaehtoisillemme, toimintamme tukijoille sekä kaikille teille, jotka annoitte kodin kodittomalle!

K-kauppiailta rekallinen koiranruokaa Pohjoisen valjakkokoirille

Pohjois-Suomen valjakkokoirayrittäjät ovat haastavassa tilanteessa koronavuoden turismikadon vuoksi. Vantaalaisen K-Market Rekolan kauppias Minna Kelamon aloitteesta 150 K-ruokakauppiasta yhdisti voimansa ja hankki rekallisen koiranruokaa toimitettavaksi valjakkoyrittäjien akuutiksi avuksi. Toimitukset Pohjoisen tarhoille alkavat joulun jälkeisellä viikolla.

”Sekä Lappi että valjakkokoirat ovat vahvasti sydäntäni lähellä ja itsellänikin on kaksi ivalolaiselta valjakkotarhalta kotoisin olevaa koiraa. Pohjoisen yrittäjien tämänhetkinen tilanne tuntuu todella kovalta. Monella valjakkotarhalla tilanne turismin loppuessa on se, että säästöt joudutaan aloittamaan koirista,” kertoo vantaalaisen K-Market Rekolan kauppias Minna Kelamo.

Kelamo pohti, miten hän ja K-kauppiaskollegat voisivat osaltaan auttaa vaikeassa tilanteessa olevia valjakkokoirayrittäjiä.

”Mieleeni syttyi ajatus, että yhdistämällä voimamme me K-ruokakauppiaat pystymme kyllä yhdessä saamaan isompaakin aikaan auttaaksemme toisia yrittäjiä. Olemmehan yrittäjiä kaikki itsekin,” Kelamo jatkaa.

Pirkka-koiranruokaa 5000 valjakkokoiralle

Kelamo ryhtyi tuumasta toimeen ja perusti joulukuun puolessa välissä ideansa pohjalta Facebookissa ”Husky-projektin”, jonka ideana oli kerätä yhteinen koiranruokatoimitus valjakkoyrittäjille. Kauppiaskollegat ympäri Suomen tarttuivat ideaan lennosta ja ilmoittautuivat sankoin joukoin mukaan. Lyhyessä ajassa Kelamon projektiin ilmoittautui 150 K-ruokakauppiasta, tukenaan Kesko ja K-Market -ketju.

Yhteisvoimin kokoon saatiin kerättyä kokonainen rekallinen Pirkka koiran kuivaruokaa. Seuraavaksi valjakkoyrittäjät kontaktoitiin yksi kerrallaan läpi, jotta voitiin varmistaa toimitettavan ruoan soveltuminen valjakkokoirien tarpeisiin.

Toimitukset tarhoille alkavat vuoden viimeisellä viikolla ja ne jaetaan yhteensä noin 70 valjakkoyrittäjälle. Koiranruokalavoja toimitetaan tarhoille 1-2 tarhan koosta riippuen. Yhteensä ruokittavia koiria on tarhoissa yli 5000.

”On upeaa, millaisella voimalla K-kauppiaskollegat lähtivät tähän projektiin mukaan. Palaute valjakkoyrittäjiltä on jo tässä vaiheessa ollut todella positiivista. Tällä hankkeella emme vaikeaa tilannetta pysty poistamaan, mutta jonkinlaista helpotusta pystymme osaltamme tarjoamaan,” Kelamo toteaa.

Katse ylös kännykästä – huolehdi koirastasi vuodenvaihteessa

Uusivuosi välkkyvine valoineen ja räiskeineen saattaa kauhistuttaa monia koiria. Ulkoillessa koiran kanssa on syytä unohtaa kaikki muu ja keskittyä koiraan. Sisällä kotona on hyvä elää mahdollisimman normaalisti ja tarjota koiralle turvallinen tila oleskeluun.

Vuodenvaihteen rakettien kovat äänet ja värikkäät valot voivat pelottaa monia koiria. Rakettien räiskyessä on suuri riski, että pelästynyt koira pääsee karkaamaan. Karkaamisen estämiseksi koiralla voi käyttää lenkkeillessä sekä kaulapantaa että valjaita. Kaulapantaan kannattaa kiinnittää myös laatta, josta löytyy omistajan yhteystiedot. Kotioloissa kannattaa tarkkailla, ettei pelästynyt koira pääse karkaamaan esimerkiksi raollaan olevasta ovesta.

Jos koirasi pääsee karkaamaan, ole yhteydessä karanneita eläimiä etsiviin järjestöihin. Tällaisia järjestöjä ovat muun muassa Etsijäkoiraliitto (puh. 040 724 8614), Suomen etsijäkoirat ry (puh. 040 968 5985) sekä Vainu – Eläinetsijäkoirat (puh. 041 805 9423). Tutustu omalla alueellasi toimivaan järjestöön ja sen toimintatapoihin etukäteen. Jos koirasi pääsee karkaamaan, jaa katoamisilmoitus mahdollisimman laajasti. Varsinkin sosiaalinen media on hyvä keino saada viesti leviämään nopeasti.

Vaikka koira ei vaikuttaisi pelkäävän raketteja, älä kuitenkaan ota sitä mukaan katsomaan ilotulitusta. Jos koira vaikuttaa pelkäävän kovia ääniä ja välkkyviä valoja, voit keskustella oman eläinlääkärisi kanssa toimenpiteistä sekä mahdollisista rauhoittavasta lääkityksestä.

Kotona ollessa on tärkeää elää mahdollisimman normaalisti. Koiralle on hyvä varata turvallinen tila, jossa se voi olla rauhassa. Tilanteessa voi auttaa myös kotoinen taustahäly, kuten televisio tai musiikki. Vedä verhot ikkunoiden eteen, jotta sisälle näkyy mahdollisimman vähän välkkyviä valoja ja huolehdi, että koira pääsee halutessaan piiloutumaan omaan turvalliseen tilaansa. Koiralle voi myös antaa jonkin herkun, esimerkiksi luun jyrsittäväksi, mutta älä ihmettele, jos tuttukaan herkku ei maistu. Pelokas koira ei välttämättä halua syödä mitään.

Suomen Kennelliitto on mukana neljäntoista muun terveys-, potilas- ja vammais- sekä eläinjärjestön kanssa Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteessa. Kansalaisaloite rajaisi luokkien F2- ja F3-ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön. Sen tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja.

Joulun vaaroja kissoille

Joulun alla moni koti täyttyy kynttilöistä, joulukukista ja erilaisista joulukoristeista. Ne luovat jouluista tunnelmaa, mutta valitettavasti ne voivat myös tuottaa kissalle harmia. Yleisiä riskejä ovat muun muassa palovammat, haavat ja myrkytys. Agria Eläinvakuutus listaa yleisimpiä joulun vaaroja kissalle ja miten niitä voi ennaltaehkäistä.

Palavat kynttilät

Palavaa kynttilää tutkivan kissan viiksikarvat tai turkki voivat syttyä palamaan ja aiheuttaa kissalle palovammoja. Kissa voi myös kaataa tai pudottaa kynttilän ja aiheuttaa tulipalon kotona. Kynttilät tulisi aina sijoittaa kissan ulottumattomiin eikä jättää palavaa kynttilää valvomatta. Kissatalouteen turvallisin kynttilä on paristo- tai sähkökäyttöinen kynttilä.

Joulukukat ja -kasvit

Valitettavasti monet joulukasvit ja -kukat ovat kissoille myrkyllisiä, muun muassa jouluruusut, hyasintit ja amaryllikset. Lisäksi mistelin ja orjanlaakerin marjat sekä marjakuusen kaarna ovat myrkyllisiä kissoille. Kissalle sopimattomat kasvit ja kukat tulee aina sijoittaa kissan ulottumattomiin tai hankkia vain kissoille vaarattomia kasveja tai muovisia kasveja.

Paketointitarvikkeet ja lahjanarut

Kissa saattaa mielellään leikkiä ja pureskella joulukorttien ja –pakettien koristeluun tarkoitettuja tarvikkeita kuten kimalletta, vanua, lankaa ja lahjanarua. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa haavoja kissan suuhun tai jumittua kissan ruoansulatuselimistöön. Pahimmillaan nielty esine tulee poistaa kissan ruoansulatuskanavasta leikkauksen avulla. Kerää siis tarvikkeet aina käytön jälkeen pois kissan ulottuvilta.

Joulukuusi

Joulukuusi voi valitettavasti kissataloudessa aiheuttaa monenlaista harmia: kissa saattaa hypätä tai kiivetä joulukuuseen, sillä seurauksella, että kuusi kaatuu ja kissa loukkaantuu.

Jos kissalla on tapana kiipeillä kuuseen tai yrittää hypätä siihen, joulukuusi kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, josta kissa ei pysty hyppäämään kuuseen. Lisäksi joulukuuselle kannattaa hankkia painava ja tukeva kuusenjalka, jotta se ei kaadu yhtä helposti.

Yksi tapa pitää kissa pois kuusen luota on ripustaa kuuseen tai sen alle jotain kissalle epämiellyttävää hajua, jotta kissa pysyttelee poissa kuusesta. Kissat eivät yleensä pidä sitrustuoksuista eli voit käyttää karkotteena esimerkiksi jouluisia appelsiineja tai sitruunamehua.

Joulukuusen koristeet

Joulukoristeet voivat aiheuttaa kissalle haavoja tai suolisto-ongelmia. Lasiset joulupallot voivat kissan leikkiessä irrota ja särkyä aiheuttaen kissalle haavoja esimerkiksi tassuihin. Jos kissa pureskelee koristeita, ne voivat jumittua kissan nieluun tai suolistoon. Suosi siis mahdollisimman kestäviä koristeita, joita kissa ei voi särkeä tai syödä.

Kallisarvoisimmat koristeet kannattaa ripustaa kissan ulottumattomiin.

Lisäksi kissaa kannattaa viihdyttää omilla, sallituilla leluilla, jotta kuusen koristeet eivät olisi yhtä houkuttelevia leikkikaluja.

Kissan jouluherkut

Jos haluat hemmotella kissaa jouluna, turvallisin ja vatsaystävällisin vaihtoehto on antaa kissalle vain kissoille tarkoitettuja makupaloja. Kissalle voi halutessaan antaa myös pieniä maistiaisia jouluruoista, esimerkiksi pieniä lihapulla- tai kinkkupaloja. Älä anna kissalle liikaa ruokajämiä, jotta kissan vatsa ei mene sekaisin. Varmista myös, ettei herkkupalassa ole pieniä luita tai ruotoja, sillä ne voivat jumiutua kissan nieluun tai suolistoon.

Jos jotain sattuu

Selvitä hyvissä ajoin missä on lähin päivystävä eläinlääkäri joulupyhien aikaan. Hädän sattuessa on tärkeää saada kissa mahdollisimman pian hoitoon, ja selvittämällä missä on lähin auki oleva klinikka voit säästää kallisarvoista aikaa.

Älä anna kissaa lahjaksi

Muista, että kissa on elävä olento ja sitä ei tule antaa joululahjaksi. Kissan hankkiminen on suuri päätös ja tulevan omistajan tulee harkita asiaa tarkkaan ja tehdä päätös itse.

Koirat näkyviin pimeällä heijastavilla tuotteilla

Tummakarvaista koiraa voi olla erittäin vaikea havaita pimeässä. Huomioliivillä varustettu koira auttaa myös omistajaansa näkymään. Kuva: Liikenneturva/Kaisa Tanskanen

Koirien ulkoiluttajat varmistavat lemmikkinsä näkymisen pimeällä useammin kuin oman näkymisensä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneiden havaintojen perusteella koiran ulkoiluttajista hieman yli puolet ja koirista lähes kaksi kolmesta on varustettu heijastimella, heijastavalla tuotteella tai led-valolla pimeän aikaan. Liikenneturva kannustaa turvaamaan lemmikin heijastavalla tuotteella ja led-valoin pimeällä, samoin kuin koiran ulkoiluttajankin. 

Heijastin sekä itselle että koiralle

Lähes jokainen Liikenneturvan kyselyyn vastannut piti koirien huomioliivejä ja valoja tärkeänä asiana. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että omalla asuinalueella koirista lähes kaksi kolmasosaa on varustettu heijastavalla tuotteella mutta koiran ulkoiluttajista vain hieman yli puolet.

”Tummakarvaista koiraa voi olla erittäin vaikea havaita pimeässä. Omat lemmikit halutaan turvata ja siksi heijastavien tuotteiden käyttö kannattaa. Pimeästä erottuva koira auttaa myös omistajaansa näkymään, mutta kyllä ulkoiluttajankin kannattaa laittaa heijastin hihansuuhun ja takinliepeeseen roikkumaan”, valaisee Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.

Heijastava tuote, led vai molemmat?

Valintaa tehdessä tulisi huomioida, että heijastavaa pintaa on mahdollisimman paljon ja että koira erottuu kaikista suunnista. Huomioliivi on usein turvallisin vaihtoehto. Jos talutushihnassa on heijastavaa materiaalia, auttaa se erityisesti pyöräilijöitä huomioimaan hihnan.

Kyselystä kävi ilmi, että yli kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo säikähtäneensä joskus pimeässä yllättäen vastaan tulevia koiria.

”Jos kuljetaan valottomilla teillä, pantaan tai valjaisiin kiinnitettävä led-valo auttaa näkymään kauas pimeälläkin. Tuotevalikoima on todella iso ja valikoimasta voi valita sellaiset varusteet, jotka sopivat omalle koiralle parhaiten. Vilkkuvaa led-valoa en suosittele, vaan yhtenäinen valo on koirallekin mukavin vaihtoehto”, Liikenneturvan Laura Loikkanen kertaa.

Tuotteiden takaisinheijastavuus on tärkeä kriteeri valinnassa. Jalankulkijan heijastimille on olemassa tiukka standardi, mutta eläinten varusteille ei ole mitään laatuvaatimuksia. Laadukas, tarpeeksi heijastava materiaali riittävän suurena ja yhtenäisenä pintana tarkoittaa koirienkin tuotteissa yleensä hyvää takaisinheijastavuutta. Tuotteen laatu ja takaisinheijastavuus kannattaa itse varmistaa osoittamalla sitä taskulampulla noin 10 metrin päästä niin, että taskulamppu on silmän korkeudella.  Hyvä heijastava tuote palauttaa valon ja loistaa kirkkaasti lampun valossa.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä koiran kanssa kulkemisesta liikenteessä vuodenvaihteessa 2019-20. Verkkokyselyyn vastasi 1322 henkilöä. Vastaajista 96 prosentilla oli joko itsellä tai perheessä koira.

En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrakampanja jatkuu jo kymmenettä kesää

Kesäsäällä autoilevat koiranomistajat saattavat joutua tilanteeseen, jossa koira pitäisi jättää autoon odottamaan vaikkapa kauppareissun ajaksi. Autossa odottava koira voi kuitenkin jo lyhyessä ajassa saada lämpöhalvauksen, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa koiran kuolemaan. On tärkeää huomata, että auton sisälämpötila voi nousta tukalan kuumaksi myös pilvisellä säällä. Koiran jättäminen kuumaan autoon voi täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit.

SEY Suomen eläinsuojelu jakaa jo kymmenennettä vuotta auton ikkunaan liimattavia tarroja, jotka muistuttavat, että koiraa ei saa jättää kuumaan autoon. Tänä kesänä jaettavat autotarrat ovat saaneet uuden ulkoasun juhlavuoden kunniaksi. Päivitetyn ulkoasun lisäksi tarran kääntöpuolelle on uudistuksen myötä lisätty ohjeet kuumassa autossa loukussa olevan koiran auttamiseksi. Tarroja voi noutaa ilmaiseksi kaikista Suomen Musti ja Mirri -myymälöistä. Tarrat ovat saatavilla myös useimmissa SEYn jäsenyhdistysten tapahtumissa.

Kuuma auto on koiran surmanloukku

Helteisellä säällä auton sisälämpötila voi nousta helposti jopa 80 asteeseen. Tukalan kuumaksi sisälämpötila voi muuttua myös pilvisellä säällä. Ikkunoiden raolleen jättäminen tai auton siirtäminen varjoon ei yleensä riitä pitämään autoa viileänä. Paras tapa välttää lämpöhalvaus on olla jättämättä koiraa autoon kesäsäällä.

– Auton sisälämpötila nousee vaarallisen korkeaksi nopeammin kuin moni tajuaa. Ehkä pahin harhaluulo on se, että ikkunan avaaminen viilentäisi auton sisäilmaa. Pahimmillaan ikkunan avaaminen saattaa päästää kuuman ulkoilman autoon ja pahentaa koiran oloa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

Kuumaan autoon jätetyt koirat ovat työllistäneet myös SEY Suomen eläinsuojelua etenkin alkukesän helteiden aikaan.

– Ilmoituksia autoon jätetyistä koirista on tullut kuluvan kesän aikana jo kymmeniä. Ihmisten tietoisuus asiasta on kuitenkin selvästi lisääntynyt ja kuumaan autoon jätetyistä koirista myös ilmoitetaan aiempaa matalammalla kynnyksellä. Tämä kertoo positiivisesta muutoksesta, kertoo Lindqvist.

SEYn tämän vuotisten autotarrojen kääntöpuolelle on lisätty viranomaisten hyväksymät ohjeet kuumassa autossa loukussa olevien koirien auttamiseksi.

Lämpöhalvauksen saanut koira tarvitsee pikaista apua

Kuumassa autossa loukussa olevaa koira tai muu eläin tarvitsee pikaista apua. Ensisijaisen tärkeää on pyrkiä saamaan yhteys eläimen omistajaan. Esimerkiksi kaupassa tai ostoskeskuksessa voi henkilökuntaa pyytää kuuluttamaan auton omistajaa.

Tilanne on vakava, jos koira ei enää läähätä ja ole levoton, vaan makaa apaattisena paikallaan. Mikäli auton omistajaa ei onnistuta löytämään nopeasti, tulee auttajan olla yhteydessä hätäkeskukseen ja pyytää ohjeita koiran auttamiseksi.

Ensiapuna lämpöhalvauksen saanut koira siirretään varjoon ja kastellaan haalealla vedellä. Jos koira pystyy juomaan, annetaan sille viileää juomavettä. Lämpöhalvauksen saanut koira tulee viedä eläinlääkärille, vaikka se ensiaputoimien seurauksena virkoaisikin. Matkan ajaksi koira kääritään viileään ja märkään pyyhkeeseen.

Joissakin uusissa autoissa ilmastoinnin voi jättää päälle, vaikka auto ei ole käynnissä. Tällöin auton ikkunaan on hyvä kiinnittää lappu kertomaan asiasta ohikulkijoille.

SEY neuvoi kansalaisia eläinsuojeluongelmissa yli 30 000 kertaa vuonna 2019 – kissat työllistävät edelleen eniten eläinsuojelijoita

Kissat työllistivät SEYn toimijoita ylivoimaisesti eniten vuonna 2019.

SEY Suomen eläinsuojelun vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ja jäsenyhdistykset auttavat hädässä olevia eläimiä kautta Suomen sekä antavat kansalaisille neuvoja eläinsuojeluongelmissa. Vuonna 2019 SEYn eläinsuojeluneuvojat tekivät yli 1 200 kansalaisten ilmoituksiin perustuvaa neuvontakäyntiä, joilla he kohtasivat ja auttoivat lähes 3 000 eläintä. SEYn jäsenyhdistykset puolestaan astuivat kuvaan, kun hädässä olevalle eläimelle tarvittiin pikaista hoitoa ja uusi koti. SEYn jäsenyhdistykset auttoivat viime vuonna yhteensä lähes 5 000 eläintä. Kansalaisille annettiin neuvoja eläinsuojeluongelmissa yhteensä yli 30 000 kertaa.

­– Kansalaisten yhteydenotot eläinsuojeluongelmissa ovat lisääntyneet viime vuosina. Se johtuu muun muassa siitä, että olemme pyrkineet helpottamaan yhteydenottoa eläinsuojeluongelmissa. SEYn tavoitteena on madaltaa kynnystä puuttua eläinsuojeluasioihin, ja siinä näytämme onnistuneen, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

SEY ohjaa noin kolmasosan yhteydenotoista eteenpäin eläinsuojeluviranomaisille. Monella paikkakunnalla viranomaisten, vapaaehtoisten eläinsuojeluneuvojien ja jäsenyhdistysten yhteistyö muodostaa verkoston, jonka avulla eläinsuojelutapauksiin voidaan puuttua tehokkaasti.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia

– Eläinten hyvinvointi on suomalaisille tärkeää, ja se näkyy meille tulevissa yhteydenotoissa. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat eurooppalaisellakin mittapuulla erityisen kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista, sanoo Lindqvist.

Lindqvist muistuttaa, että käynnissä olevan koronakriisin aikana ei pidä epäröidä eläinsuojelutapausten ilmoittamista eläinsuojeluneuvojalle tai eläinsuojeluviranomaiselle. Helppo tapa kysyä neuvoa eläinsuojeluasioissa on esimerkiksi SEYn Eläinsuojelu-chat.

– Neuvonta on ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä parhaimmillaan. On tärkeää, että ihmiset ovat aktiivisia eläinsuojeluasioissa ja kysyvät neuvoa, sillä eläinten hyvinvointi on ihmisten käsissä, kertoo Lindqvist.

SEY jakaa eläintietoa ja tarjoaa neuvoa erilaisissa kansalaisia askarruttavissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Useimmissa tapauksissa neuvonta riittää ratkaisemaan tilanteen, eikä jatkotoimenpiteitä tarvita, vaan tietoa lisäämällä autetaan lemmikin omistajia ymmärtämään eläimen tarpeet ja järjestämään eläimelle asianmukainen hoito.

Kissakriisi työllistää eniten

Kissat työllistivät SEYn toimijoita ylivoimaisesti eniten vuonna 2019. Tämä näkyy erityisesti SEYn yhdistystoiminnassa, mutta kissat työllistävät säännöllisesti myös eläinsuojeluneuvojia. SEYn jäsenyhdistykset sijoittivat uusiin koteihin viime vuonna lähes 3 000 kissaa, mikä on Lindqvistin mukaan kuitenkin vain pieni osa Suomessa apua tarvitsevista kissoista.

– SEYn jäsenyhdistykset ja eläinsuojeluneuvojat tekevät valtavasti työtä kissojen auttamiseksi, mutta edelleen moni kissa jää ilman apua. Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa joka vuosi. Meillä on Suomessa kissakriisi, josta riittävän moni ei ole vieläkään tietoinen, Lindqvist sanoo.

Kissakriisin taustalla ovat hylätyt kissat, jotka villiintyvät ja alkavat lisääntyä synnyttäen monikymmenpäisiä kissapopulaatioita, joista kukaan ei pidä huolta. Suuri määrä populaatiokissoja kuolee joka vuosi kylmään, nälkään ja erilaisiin sairauksiin. SEY tulee kampanjoimaan lähiaikoina erityisesti populaatiokissojen auttamisen puolesta.

SEYllä on noin 70 vapaaehtoista eläinsuojeluneuvojaa ja 39 jäsenyhdistystä. SEYn eläinsuojeluneuvojat löytyvät osoitteesta sey.fi/elainsuojeluneuvojat/ ja jäsenyhdistykset osoitteesta https://sey.fi/jasenyhdistykset/.

SEYn eläinsuojeluneuvojiin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, kun epäilee eläimen olevan avun tarpeessa. Eläinsuojeluneuvojat antavat neuvoja puhelimitse, sähköpostitse tai Eläinsuojelu-chatissa, ja suurin osa myös tekee saamiensa ilmoitusten perusteella eläinsuojeluneuvontakäyntejä eläinten pitopaikkoihin.

Muun muassa Eurobarometritutkimus Special Eurobarometer 442 osoittaa, että suomalaiset ovat erityisen kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista.

1 2 3 4