Tulli paljasti jälleen koirien salakuljetuksen – laittomalla toiminnalla mittava taloudellinen hyöty

Tulli on tutkinut koirien laitonta maahantuontia useista Euroopan maista Suomeen. Salakuljettaja jätti hoitamatta maahantuonnin vaatimat rokotukset ja lääkitykset koirille. Laittomalla toiminnalla epäillään ansaitun noin 200 000 euroa.

Tullin tietojen mukaan koiria on tuotu maahan laittomasti muun muassa Ukrainasta, Unkarista, Espanjasta, Puolasta, Romaniasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Koiria on salakuljetettu maahan vuodesta 2017 lähtien noin 80, painottuen erityisesti vuoteen 2022. Kaupallisen maahantuonnin vaatimuksia on kierretty käyttämällä useita eri yksityishenkilöitä koirien maahantuonneissa, jolloin ne on saatu näyttämään lemmikkikoirien maahantuonneilta.

– Tutkinnassamme on selvinnyt, että Pirkanmaalla asuva henkilö on myynyt koiria muun muassa verkkokauppapaikoissa ja sosiaalisen median kautta ympäri Suomea. Haluammekin muistuttaa, että koiran ostajan on syytä selvittää lemmikin taustat erittäin huolellisesti, sillä laittomasti maahantuodun eläimen tunnistaminen voi olla vaikeaa. EU-alueelta tuodusta koirasta pitää ainakin vaatia TRACES-todistus nähtäväksi ja tarkistaa lemmikkipassista eläimen tiedot ja annetut rokotukset. Jos koira on tuotu EU:n ulkopuolelta, pitää siitä olla vähintään todistus eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta eli ns. CHED-todistus. Ostaja voi syyllistyä laittomaan tuontitavaraan ryhtymiseen hankkimalla laittomasti maahantuodun koiran, summaa valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.

Koiria on myyty noin 375 000 euron arvosta. Tiedot koirien myynneistä eivät kuitenkaan vastaa myyjän kirjanpidon merkintöjä eikä esimerkiksi kahden vuoden osalta kirjanpitoa ole pidetty lainkaan.

Eläimet ja yhteiskunta harmaan talouden kärsijöinä

Kotietsinnässä syksyllä 2022 Tulli takavarikoi suuren määrän koirien asiakirjoja, kirjanpitoaineistoa, koirien myyntisopimuksia sekä laittomasti maahantuotuja eläinlääkkeitä. Osalla maahantuoduista koirista on ollut puutteita raivotautirokotuksissa ja ekinokokkilääkityksessä. Lisäksi koirien lemmikkieläinpasseissa on ollut virheellisiä kirjauksia, eikä yhdelläkään koiralla ollut lähtömaan virkaeläinlääkärin laatimaa TRACES-eläinterveystodistusta.

– Maahantuontivaatimusten tarkoituksena on estää rabieksen ja ekinokokkoosin leviäminen Suomeen, pitää huolta eläinten hyvinvoinnista ja varmistaa asianmukaisten verojen maksu. Eläinten salakuljetus on harmaata taloutta, joka aiheuttaa ongelmia eläinsuojelussa ja kasvattaa eläintautiriskejä. Laittoman toiminnan johdosta eläimet kärsivät ja yhteiskunnan kulut kasvavat, Sinkkonen jatkaa.

Tulli epäilee yhtä henkilöä muun muassa salakuljetuksesta, törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tapauksen esitutkinta valmistuu alkusyksyn 2023 aikana ja sen jälkeen asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan.

Ruokaviraston muistilista lemmikin ostamiseen verkosta

Suuri suomalainen lemmikkitutkimus paljastaa: yli 60 % suomalaisista ei vaihtaisi lemmikkiään edes miljoonaan euroon

Lemmikkieläintarvikkeiden erikoisliikeketju Mustin ja Mirrin tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat lemmikkikansaa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät lemmikkejään tasavertaisina perheenjäseninä, joiden kanssa jaetaan niin arki kuin vapaa-aika.

Tutkimukseen vastanneet kertoivat esimerkiksi suunnittelevansa lemmikkinsä kanssa kesäloma-aktiviteetteja, kuten matkustelua (26 prosenttia) ja patikointia (19 prosenttia) sekä viettävänsä päivittäiset kahvitaukonsa lemmikkinsä seurassa (74 prosenttia).

Pieniä perheenjäseniä muistetaan myös juhlapäivinä: 81 prosenttia vastaajista kertoi ostavansa joululahjan lemmikilleen ja 73 prosenttia kertoi juhlivansa lemmikkinsä syntymäpäivää. Lisäksi noin puolet vastanneista tuntee huonoa omatuntoa jättäessään lemmikkinsä yksin kotiin, ja noin neljännes vastaajista miettii lemmikkiään useammin kuin omaa kumppaniaan.
Lemmikkien määrä kasvussa – tietoa hoidosta haetaan eniten kasvattajilta

Lemmikkien kysyntä on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemian vuoksi (Yle 2022). Tutkimukseen vastanneet perustelivat lemmikin hankintaa muun muassa sillä, että lemmikki tuo iloa arkeen. Noin neljäsosa vastaajista kertoi kääntyneensä kasvattajan puoleen lemmikin hoitoon liittyvissä ja mieltä askarruttavissa asioissa. Vajaa viidesosa vastaajista puolestaan kertoi hankkineensa tietoa tuttavapiiristään, ja osa kertoi etsivänsä lisätietoa kirjoista (17 prosenttia) tai lemmikkiaiheisista Facebook-ryhmistä (10 prosenttia).

”Uuden lemmikin saapuessa tarve tiedolle ja vertaistuelle on suurta. Mustin ja Mirrin tavoitteena on helpottaa lemmikkiperheiden arkea tarjoamalla laajasti erilaisia tuotteita ja palveluja saman katon alta kaiken ikäisille ja rotuisille lemmikeille. Tarjoamme esimerkiksi koulutuspalveluja ja pentutreffejä, ja meille voi tulla hoitamaan turkin kuntoon tai vaikkapa osallistua etäeläinlääkärin vastaanotolle mökiltä käsin. Annamme myös opastusta ja tukea uusille lemmikinomistajille’’, Mustin ja Mirrin operatiivinen johtaja Petri Siitonen kertoo.
Ruokinta ja turvallisuus puhuttavat

Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat lemmikkiensä hyvinvointiin vakavasti – yli puolet vastaajista kertoi tukeutuvansa kasvattajan, lemmikkiliikkeen tai eläinlääkärin ruokintasuosituksiin. Noin neljännes vastaajista etsii lisätietoa lemmikkien ruuasta verkosta ennen ostopäätöksen tekemistä. Myös lemmikkien turvallisuuteen liittyvät seikat, kuten heijastinliivien käyttö pimeällä sekä lemmikin suojaaminen kylmältä säältä ja helteeltä koettiin tärkeäksi.

”Haluamme suurena pohjoismaisena toimijana edistää lemmikkien hyvinvointia muun muassa jakamalla kanavissamme ajankohtaista tutkimustietoa lemmikkien hyvinvoinnista sekä kehittämällä jatkuvasti uusia tuotteita ja ratkaisuja. Kehitämme esimerkiksi säännöllisesti ruokabrändiemme tuotelaatua ja olemme myös suunnitelleet yhdessä Elisan kanssa paikannusrannekkeen, jonka avulla lemmikinomistaja voi muun muassa seurata lemmikkinsä aktiivisuutta ja kokonaishyvinvointia”,  Petri kiteyttää.

 

Tutkimuksen toteutti YouGov-tutkimusinstituutti. Kaikkiaan tutkimusta varten haastateltiin 1008 suomalaista yli 18-vuotiasta lemmikinomistajaa 21.2.2022–2.3.2022 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin CAWI-tutkimusmenetelmän avulla.