Category: Koirat

Tulli paljasti jälleen koirien salakuljetuksen – laittomalla toiminnalla mittava taloudellinen hyöty

Tulli on tutkinut koirien laitonta maahantuontia useista Euroopan maista Suomeen. Salakuljettaja jätti hoitamatta maahantuonnin vaatimat rokotukset ja lääkitykset koirille. Laittomalla toiminnalla epäillään ansaitun noin 200 000 euroa.

Tullin tietojen mukaan koiria on tuotu maahan laittomasti muun muassa Ukrainasta, Unkarista, Espanjasta, Puolasta, Romaniasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Koiria on salakuljetettu maahan vuodesta 2017 lähtien noin 80, painottuen erityisesti vuoteen 2022. Kaupallisen maahantuonnin vaatimuksia on kierretty käyttämällä useita eri yksityishenkilöitä koirien maahantuonneissa, jolloin ne on saatu näyttämään lemmikkikoirien maahantuonneilta.

– Tutkinnassamme on selvinnyt, että Pirkanmaalla asuva henkilö on myynyt koiria muun muassa verkkokauppapaikoissa ja sosiaalisen median kautta ympäri Suomea. Haluammekin muistuttaa, että koiran ostajan on syytä selvittää lemmikin taustat erittäin huolellisesti, sillä laittomasti maahantuodun eläimen tunnistaminen voi olla vaikeaa. EU-alueelta tuodusta koirasta pitää ainakin vaatia TRACES-todistus nähtäväksi ja tarkistaa lemmikkipassista eläimen tiedot ja annetut rokotukset. Jos koira on tuotu EU:n ulkopuolelta, pitää siitä olla vähintään todistus eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta eli ns. CHED-todistus. Ostaja voi syyllistyä laittomaan tuontitavaraan ryhtymiseen hankkimalla laittomasti maahantuodun koiran, summaa valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.

Koiria on myyty noin 375 000 euron arvosta. Tiedot koirien myynneistä eivät kuitenkaan vastaa myyjän kirjanpidon merkintöjä eikä esimerkiksi kahden vuoden osalta kirjanpitoa ole pidetty lainkaan.

Eläimet ja yhteiskunta harmaan talouden kärsijöinä

Kotietsinnässä syksyllä 2022 Tulli takavarikoi suuren määrän koirien asiakirjoja, kirjanpitoaineistoa, koirien myyntisopimuksia sekä laittomasti maahantuotuja eläinlääkkeitä. Osalla maahantuoduista koirista on ollut puutteita raivotautirokotuksissa ja ekinokokkilääkityksessä. Lisäksi koirien lemmikkieläinpasseissa on ollut virheellisiä kirjauksia, eikä yhdelläkään koiralla ollut lähtömaan virkaeläinlääkärin laatimaa TRACES-eläinterveystodistusta.

– Maahantuontivaatimusten tarkoituksena on estää rabieksen ja ekinokokkoosin leviäminen Suomeen, pitää huolta eläinten hyvinvoinnista ja varmistaa asianmukaisten verojen maksu. Eläinten salakuljetus on harmaata taloutta, joka aiheuttaa ongelmia eläinsuojelussa ja kasvattaa eläintautiriskejä. Laittoman toiminnan johdosta eläimet kärsivät ja yhteiskunnan kulut kasvavat, Sinkkonen jatkaa.

Tulli epäilee yhtä henkilöä muun muassa salakuljetuksesta, törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tapauksen esitutkinta valmistuu alkusyksyn 2023 aikana ja sen jälkeen asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan.

Ruokaviraston muistilista lemmikin ostamiseen verkosta

Koirien terveyden tutkiminen on edennyt 2000-luvulla pitkin askelin: Kennelliiton koirarekisteriin vuosittain kirjattavien terveystutkimuslausuntojen määrä on nelinkertaistunut

Kennelliiton koirarekisteriin kirjattiin vuonna 2020 yli 84 000 erilaista terveystutkimuslausuntoa. Yleisimpiä olivat silmä-, lonkkaniveldysplasia-, kyynärniveldysplasia-, polvi- ja selkälausunnot. Yhä uusia rotuja on tullut viime vuosina terveystutkimusten piiriin, ja myös uusia terveystutkimuksia on otettu käyttöön.

Terveystutkimukset auttavat vähentämään perinnöllisten ongelmien esiintuloa tutkittujen koirien jälkeläisissä. Ne antavat myös koiranomistajalle tärkeää tietoa, jos hän epäilee koirallaan olevan terveysongelma. Myös pennunostajat voivat hyödyntää jalostustietojärjestelmästä löytyviä tietoja.

– Suomen Kennelliitossa on tehty pitkäjänteistä työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta voimme hyvällä syyllä sanoa, että olemme Suomessa edelläkävijöitä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, painottaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Kennelliiton koirarekisteriin kirjataan tällä hetkellä tietoa kaikkiaan 26 terveystutkimuksesta, joista 10 on geenitutkimuksia. Näiden niin sanottujen virallisten tulosten lisäksi järjestelmään voidaan tallentaa terveystietoja myös näiden sairauksien vuoksi oireilevista, operoiduista ja lopetetuista koirista. Koirarekisterin kaikille avoimet terveystiedot ovat näkyvillä Kennelliiton jalostustietojärjestelmän kautta.

Useita uusia terveystutkimuksia käyttöön viime vuosikymmenellä

Kaikkiaan 146 koirarotua on tällä hetkellä Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman eli PEVISAn piirissä. PEVISA otettiin käyttöön vuonna 1982, ja ensimmäisenä siihen liitettiin saksanpaimenkoirat, joiden lonkkia on tutkittu jo 1960-luvulta alkaen. PEVISA-ohjelman piiriin tuli vuosituhannen vaihteeseen mennessä lähes sata koirarotua, ja uusia terveystutkimuksia otettiin käyttöön.

Viime vuosikymmenellä perinteisten terveystutkimuksen rinnalle tuli useita uusia terveystutkimuksia. Vuonna 2014 käyttöön otetussa syringomyeliatutkimuksessa selvitetään, onko koiran kallossa Chiari-tyyppinen aivojen takakuopan ahtaus.BAER-kuulotutkimus otettiin käyttöön vuonna 2015 ja lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti vuonna 2017. Tietoa lyhytkuonoisten koirien ylähengitystieoireyhtymästä (BOAS) alettiin kirjata koirarekisteriin tämän vuoden alusta.

Selkätutkimuslausuntoja kaikille roduille alettiin kirjata koirarekisteriin vuonna 2013. Tämän vuoden alusta uusina luustotutkimuksina alettiin kirjata koirien olkanivelen osteokondroosin (OC) ja matalaraajaisten koirien kyynärnivelen inkongruenssin (INC) lausuntoja.

Koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Koirien geenitutkimus on kehittynyt vauhdilla viime vuosikymmenellä. Sen avulla on mahdollista pureutua moniin sellaisiin ongelmiin, joiden selvittäminen olisi ollut aiemmin mahdotonta.

– Geenitutkimusten myötä koirien terveysjalostus on ottanut lyhyessä ajassa valtavan loikan eteenpäin, iloitsee Kirsi Sainio.

Yhteistyö tutkijoiden ja eläinlääkärien kanssa on keskeistä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, painottavat Kirsi Sainio ja Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula. Tällä yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Se on erityisen tärkeää siksikin, että Suomessa rekisteröityjen rotukoirien osuus koirakannasta on maailmanennätysluokkaa. Neljästä koirasta kolme on rekisteröity Kennelliittoon.

Kennelliitto tukee koirien terveyteen liittyvää tutkimustyötä yhdessä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa perustetun Koirien terveystutkimusrahaston sekä rotujärjestöjen terveysprojektien kautta. Näiden projektien kautta on kehitetty vuosien varrella uusia terveystutkimuksia.

Kansainvälisesti tiivistä yhteistyötä koirien terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään erityisesti Pohjoismaiden kennelliittojen kanssa. Kennelliitto on myös mukana kansainvälisessä IPFD-organisaatiossa (International Partnership for Dogs). Organisaatio hallinnoi DogWellNet-verkkosivustoa, jonka tavoitteena on yhdistää usean koiria rekisteröivän, tietoa keräävän ja sitä tuottavan tahon voimavarat koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tiedon keskitetyksi jakamiseksi.

Lue myös Kirsi Sainion blogikirjoitus ”Kennelliitto tekee pitkäjänteistä työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi”

K-kauppiailta rekallinen koiranruokaa Pohjoisen valjakkokoirille

Pohjois-Suomen valjakkokoirayrittäjät ovat haastavassa tilanteessa koronavuoden turismikadon vuoksi. Vantaalaisen K-Market Rekolan kauppias Minna Kelamon aloitteesta 150 K-ruokakauppiasta yhdisti voimansa ja hankki rekallisen koiranruokaa toimitettavaksi valjakkoyrittäjien akuutiksi avuksi. Toimitukset Pohjoisen tarhoille alkavat joulun jälkeisellä viikolla.

”Sekä Lappi että valjakkokoirat ovat vahvasti sydäntäni lähellä ja itsellänikin on kaksi ivalolaiselta valjakkotarhalta kotoisin olevaa koiraa. Pohjoisen yrittäjien tämänhetkinen tilanne tuntuu todella kovalta. Monella valjakkotarhalla tilanne turismin loppuessa on se, että säästöt joudutaan aloittamaan koirista,” kertoo vantaalaisen K-Market Rekolan kauppias Minna Kelamo.

Kelamo pohti, miten hän ja K-kauppiaskollegat voisivat osaltaan auttaa vaikeassa tilanteessa olevia valjakkokoirayrittäjiä.

”Mieleeni syttyi ajatus, että yhdistämällä voimamme me K-ruokakauppiaat pystymme kyllä yhdessä saamaan isompaakin aikaan auttaaksemme toisia yrittäjiä. Olemmehan yrittäjiä kaikki itsekin,” Kelamo jatkaa.

Pirkka-koiranruokaa 5000 valjakkokoiralle

Kelamo ryhtyi tuumasta toimeen ja perusti joulukuun puolessa välissä ideansa pohjalta Facebookissa ”Husky-projektin”, jonka ideana oli kerätä yhteinen koiranruokatoimitus valjakkoyrittäjille. Kauppiaskollegat ympäri Suomen tarttuivat ideaan lennosta ja ilmoittautuivat sankoin joukoin mukaan. Lyhyessä ajassa Kelamon projektiin ilmoittautui 150 K-ruokakauppiasta, tukenaan Kesko ja K-Market -ketju.

Yhteisvoimin kokoon saatiin kerättyä kokonainen rekallinen Pirkka koiran kuivaruokaa. Seuraavaksi valjakkoyrittäjät kontaktoitiin yksi kerrallaan läpi, jotta voitiin varmistaa toimitettavan ruoan soveltuminen valjakkokoirien tarpeisiin.

Toimitukset tarhoille alkavat vuoden viimeisellä viikolla ja ne jaetaan yhteensä noin 70 valjakkoyrittäjälle. Koiranruokalavoja toimitetaan tarhoille 1-2 tarhan koosta riippuen. Yhteensä ruokittavia koiria on tarhoissa yli 5000.

”On upeaa, millaisella voimalla K-kauppiaskollegat lähtivät tähän projektiin mukaan. Palaute valjakkoyrittäjiltä on jo tässä vaiheessa ollut todella positiivista. Tällä hankkeella emme vaikeaa tilannetta pysty poistamaan, mutta jonkinlaista helpotusta pystymme osaltamme tarjoamaan,” Kelamo toteaa.

Katse ylös kännykästä – huolehdi koirastasi vuodenvaihteessa

Uusivuosi välkkyvine valoineen ja räiskeineen saattaa kauhistuttaa monia koiria. Ulkoillessa koiran kanssa on syytä unohtaa kaikki muu ja keskittyä koiraan. Sisällä kotona on hyvä elää mahdollisimman normaalisti ja tarjota koiralle turvallinen tila oleskeluun.

Vuodenvaihteen rakettien kovat äänet ja värikkäät valot voivat pelottaa monia koiria. Rakettien räiskyessä on suuri riski, että pelästynyt koira pääsee karkaamaan. Karkaamisen estämiseksi koiralla voi käyttää lenkkeillessä sekä kaulapantaa että valjaita. Kaulapantaan kannattaa kiinnittää myös laatta, josta löytyy omistajan yhteystiedot. Kotioloissa kannattaa tarkkailla, ettei pelästynyt koira pääse karkaamaan esimerkiksi raollaan olevasta ovesta.

Jos koirasi pääsee karkaamaan, ole yhteydessä karanneita eläimiä etsiviin järjestöihin. Tällaisia järjestöjä ovat muun muassa Etsijäkoiraliitto (puh. 040 724 8614), Suomen etsijäkoirat ry (puh. 040 968 5985) sekä Vainu – Eläinetsijäkoirat (puh. 041 805 9423). Tutustu omalla alueellasi toimivaan järjestöön ja sen toimintatapoihin etukäteen. Jos koirasi pääsee karkaamaan, jaa katoamisilmoitus mahdollisimman laajasti. Varsinkin sosiaalinen media on hyvä keino saada viesti leviämään nopeasti.

Vaikka koira ei vaikuttaisi pelkäävän raketteja, älä kuitenkaan ota sitä mukaan katsomaan ilotulitusta. Jos koira vaikuttaa pelkäävän kovia ääniä ja välkkyviä valoja, voit keskustella oman eläinlääkärisi kanssa toimenpiteistä sekä mahdollisista rauhoittavasta lääkityksestä.

Kotona ollessa on tärkeää elää mahdollisimman normaalisti. Koiralle on hyvä varata turvallinen tila, jossa se voi olla rauhassa. Tilanteessa voi auttaa myös kotoinen taustahäly, kuten televisio tai musiikki. Vedä verhot ikkunoiden eteen, jotta sisälle näkyy mahdollisimman vähän välkkyviä valoja ja huolehdi, että koira pääsee halutessaan piiloutumaan omaan turvalliseen tilaansa. Koiralle voi myös antaa jonkin herkun, esimerkiksi luun jyrsittäväksi, mutta älä ihmettele, jos tuttukaan herkku ei maistu. Pelokas koira ei välttämättä halua syödä mitään.

Suomen Kennelliitto on mukana neljäntoista muun terveys-, potilas- ja vammais- sekä eläinjärjestön kanssa Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteessa. Kansalaisaloite rajaisi luokkien F2- ja F3-ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön. Sen tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja.

Koirat näkyviin pimeällä heijastavilla tuotteilla

Tummakarvaista koiraa voi olla erittäin vaikea havaita pimeässä. Huomioliivillä varustettu koira auttaa myös omistajaansa näkymään. Kuva: Liikenneturva/Kaisa Tanskanen

Koirien ulkoiluttajat varmistavat lemmikkinsä näkymisen pimeällä useammin kuin oman näkymisensä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneiden havaintojen perusteella koiran ulkoiluttajista hieman yli puolet ja koirista lähes kaksi kolmesta on varustettu heijastimella, heijastavalla tuotteella tai led-valolla pimeän aikaan. Liikenneturva kannustaa turvaamaan lemmikin heijastavalla tuotteella ja led-valoin pimeällä, samoin kuin koiran ulkoiluttajankin. 

Heijastin sekä itselle että koiralle

Lähes jokainen Liikenneturvan kyselyyn vastannut piti koirien huomioliivejä ja valoja tärkeänä asiana. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että omalla asuinalueella koirista lähes kaksi kolmasosaa on varustettu heijastavalla tuotteella mutta koiran ulkoiluttajista vain hieman yli puolet.

”Tummakarvaista koiraa voi olla erittäin vaikea havaita pimeässä. Omat lemmikit halutaan turvata ja siksi heijastavien tuotteiden käyttö kannattaa. Pimeästä erottuva koira auttaa myös omistajaansa näkymään, mutta kyllä ulkoiluttajankin kannattaa laittaa heijastin hihansuuhun ja takinliepeeseen roikkumaan”, valaisee Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.

Heijastava tuote, led vai molemmat?

Valintaa tehdessä tulisi huomioida, että heijastavaa pintaa on mahdollisimman paljon ja että koira erottuu kaikista suunnista. Huomioliivi on usein turvallisin vaihtoehto. Jos talutushihnassa on heijastavaa materiaalia, auttaa se erityisesti pyöräilijöitä huomioimaan hihnan.

Kyselystä kävi ilmi, että yli kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo säikähtäneensä joskus pimeässä yllättäen vastaan tulevia koiria.

”Jos kuljetaan valottomilla teillä, pantaan tai valjaisiin kiinnitettävä led-valo auttaa näkymään kauas pimeälläkin. Tuotevalikoima on todella iso ja valikoimasta voi valita sellaiset varusteet, jotka sopivat omalle koiralle parhaiten. Vilkkuvaa led-valoa en suosittele, vaan yhtenäinen valo on koirallekin mukavin vaihtoehto”, Liikenneturvan Laura Loikkanen kertaa.

Tuotteiden takaisinheijastavuus on tärkeä kriteeri valinnassa. Jalankulkijan heijastimille on olemassa tiukka standardi, mutta eläinten varusteille ei ole mitään laatuvaatimuksia. Laadukas, tarpeeksi heijastava materiaali riittävän suurena ja yhtenäisenä pintana tarkoittaa koirienkin tuotteissa yleensä hyvää takaisinheijastavuutta. Tuotteen laatu ja takaisinheijastavuus kannattaa itse varmistaa osoittamalla sitä taskulampulla noin 10 metrin päästä niin, että taskulamppu on silmän korkeudella.  Hyvä heijastava tuote palauttaa valon ja loistaa kirkkaasti lampun valossa.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä koiran kanssa kulkemisesta liikenteessä vuodenvaihteessa 2019-20. Verkkokyselyyn vastasi 1322 henkilöä. Vastaajista 96 prosentilla oli joko itsellä tai perheessä koira.

En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrakampanja jatkuu jo kymmenettä kesää

Kesäsäällä autoilevat koiranomistajat saattavat joutua tilanteeseen, jossa koira pitäisi jättää autoon odottamaan vaikkapa kauppareissun ajaksi. Autossa odottava koira voi kuitenkin jo lyhyessä ajassa saada lämpöhalvauksen, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa koiran kuolemaan. On tärkeää huomata, että auton sisälämpötila voi nousta tukalan kuumaksi myös pilvisellä säällä. Koiran jättäminen kuumaan autoon voi täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit.

SEY Suomen eläinsuojelu jakaa jo kymmenennettä vuotta auton ikkunaan liimattavia tarroja, jotka muistuttavat, että koiraa ei saa jättää kuumaan autoon. Tänä kesänä jaettavat autotarrat ovat saaneet uuden ulkoasun juhlavuoden kunniaksi. Päivitetyn ulkoasun lisäksi tarran kääntöpuolelle on uudistuksen myötä lisätty ohjeet kuumassa autossa loukussa olevan koiran auttamiseksi. Tarroja voi noutaa ilmaiseksi kaikista Suomen Musti ja Mirri -myymälöistä. Tarrat ovat saatavilla myös useimmissa SEYn jäsenyhdistysten tapahtumissa.

Kuuma auto on koiran surmanloukku

Helteisellä säällä auton sisälämpötila voi nousta helposti jopa 80 asteeseen. Tukalan kuumaksi sisälämpötila voi muuttua myös pilvisellä säällä. Ikkunoiden raolleen jättäminen tai auton siirtäminen varjoon ei yleensä riitä pitämään autoa viileänä. Paras tapa välttää lämpöhalvaus on olla jättämättä koiraa autoon kesäsäällä.

– Auton sisälämpötila nousee vaarallisen korkeaksi nopeammin kuin moni tajuaa. Ehkä pahin harhaluulo on se, että ikkunan avaaminen viilentäisi auton sisäilmaa. Pahimmillaan ikkunan avaaminen saattaa päästää kuuman ulkoilman autoon ja pahentaa koiran oloa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

Kuumaan autoon jätetyt koirat ovat työllistäneet myös SEY Suomen eläinsuojelua etenkin alkukesän helteiden aikaan.

– Ilmoituksia autoon jätetyistä koirista on tullut kuluvan kesän aikana jo kymmeniä. Ihmisten tietoisuus asiasta on kuitenkin selvästi lisääntynyt ja kuumaan autoon jätetyistä koirista myös ilmoitetaan aiempaa matalammalla kynnyksellä. Tämä kertoo positiivisesta muutoksesta, kertoo Lindqvist.

SEYn tämän vuotisten autotarrojen kääntöpuolelle on lisätty viranomaisten hyväksymät ohjeet kuumassa autossa loukussa olevien koirien auttamiseksi.

Lämpöhalvauksen saanut koira tarvitsee pikaista apua

Kuumassa autossa loukussa olevaa koira tai muu eläin tarvitsee pikaista apua. Ensisijaisen tärkeää on pyrkiä saamaan yhteys eläimen omistajaan. Esimerkiksi kaupassa tai ostoskeskuksessa voi henkilökuntaa pyytää kuuluttamaan auton omistajaa.

Tilanne on vakava, jos koira ei enää läähätä ja ole levoton, vaan makaa apaattisena paikallaan. Mikäli auton omistajaa ei onnistuta löytämään nopeasti, tulee auttajan olla yhteydessä hätäkeskukseen ja pyytää ohjeita koiran auttamiseksi.

Ensiapuna lämpöhalvauksen saanut koira siirretään varjoon ja kastellaan haalealla vedellä. Jos koira pystyy juomaan, annetaan sille viileää juomavettä. Lämpöhalvauksen saanut koira tulee viedä eläinlääkärille, vaikka se ensiaputoimien seurauksena virkoaisikin. Matkan ajaksi koira kääritään viileään ja märkään pyyhkeeseen.

Joissakin uusissa autoissa ilmastoinnin voi jättää päälle, vaikka auto ei ole käynnissä. Tällöin auton ikkunaan on hyvä kiinnittää lappu kertomaan asiasta ohikulkijoille.

SEY neuvoi kansalaisia eläinsuojeluongelmissa yli 30 000 kertaa vuonna 2019 – kissat työllistävät edelleen eniten eläinsuojelijoita

Kissat työllistivät SEYn toimijoita ylivoimaisesti eniten vuonna 2019.

SEY Suomen eläinsuojelun vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ja jäsenyhdistykset auttavat hädässä olevia eläimiä kautta Suomen sekä antavat kansalaisille neuvoja eläinsuojeluongelmissa. Vuonna 2019 SEYn eläinsuojeluneuvojat tekivät yli 1 200 kansalaisten ilmoituksiin perustuvaa neuvontakäyntiä, joilla he kohtasivat ja auttoivat lähes 3 000 eläintä. SEYn jäsenyhdistykset puolestaan astuivat kuvaan, kun hädässä olevalle eläimelle tarvittiin pikaista hoitoa ja uusi koti. SEYn jäsenyhdistykset auttoivat viime vuonna yhteensä lähes 5 000 eläintä. Kansalaisille annettiin neuvoja eläinsuojeluongelmissa yhteensä yli 30 000 kertaa.

­– Kansalaisten yhteydenotot eläinsuojeluongelmissa ovat lisääntyneet viime vuosina. Se johtuu muun muassa siitä, että olemme pyrkineet helpottamaan yhteydenottoa eläinsuojeluongelmissa. SEYn tavoitteena on madaltaa kynnystä puuttua eläinsuojeluasioihin, ja siinä näytämme onnistuneen, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

SEY ohjaa noin kolmasosan yhteydenotoista eteenpäin eläinsuojeluviranomaisille. Monella paikkakunnalla viranomaisten, vapaaehtoisten eläinsuojeluneuvojien ja jäsenyhdistysten yhteistyö muodostaa verkoston, jonka avulla eläinsuojelutapauksiin voidaan puuttua tehokkaasti.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia

– Eläinten hyvinvointi on suomalaisille tärkeää, ja se näkyy meille tulevissa yhteydenotoissa. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat eurooppalaisellakin mittapuulla erityisen kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista, sanoo Lindqvist.

Lindqvist muistuttaa, että käynnissä olevan koronakriisin aikana ei pidä epäröidä eläinsuojelutapausten ilmoittamista eläinsuojeluneuvojalle tai eläinsuojeluviranomaiselle. Helppo tapa kysyä neuvoa eläinsuojeluasioissa on esimerkiksi SEYn Eläinsuojelu-chat.

– Neuvonta on ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä parhaimmillaan. On tärkeää, että ihmiset ovat aktiivisia eläinsuojeluasioissa ja kysyvät neuvoa, sillä eläinten hyvinvointi on ihmisten käsissä, kertoo Lindqvist.

SEY jakaa eläintietoa ja tarjoaa neuvoa erilaisissa kansalaisia askarruttavissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Useimmissa tapauksissa neuvonta riittää ratkaisemaan tilanteen, eikä jatkotoimenpiteitä tarvita, vaan tietoa lisäämällä autetaan lemmikin omistajia ymmärtämään eläimen tarpeet ja järjestämään eläimelle asianmukainen hoito.

Kissakriisi työllistää eniten

Kissat työllistivät SEYn toimijoita ylivoimaisesti eniten vuonna 2019. Tämä näkyy erityisesti SEYn yhdistystoiminnassa, mutta kissat työllistävät säännöllisesti myös eläinsuojeluneuvojia. SEYn jäsenyhdistykset sijoittivat uusiin koteihin viime vuonna lähes 3 000 kissaa, mikä on Lindqvistin mukaan kuitenkin vain pieni osa Suomessa apua tarvitsevista kissoista.

– SEYn jäsenyhdistykset ja eläinsuojeluneuvojat tekevät valtavasti työtä kissojen auttamiseksi, mutta edelleen moni kissa jää ilman apua. Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa joka vuosi. Meillä on Suomessa kissakriisi, josta riittävän moni ei ole vieläkään tietoinen, Lindqvist sanoo.

Kissakriisin taustalla ovat hylätyt kissat, jotka villiintyvät ja alkavat lisääntyä synnyttäen monikymmenpäisiä kissapopulaatioita, joista kukaan ei pidä huolta. Suuri määrä populaatiokissoja kuolee joka vuosi kylmään, nälkään ja erilaisiin sairauksiin. SEY tulee kampanjoimaan lähiaikoina erityisesti populaatiokissojen auttamisen puolesta.

SEYllä on noin 70 vapaaehtoista eläinsuojeluneuvojaa ja 39 jäsenyhdistystä. SEYn eläinsuojeluneuvojat löytyvät osoitteesta sey.fi/elainsuojeluneuvojat/ ja jäsenyhdistykset osoitteesta https://sey.fi/jasenyhdistykset/.

SEYn eläinsuojeluneuvojiin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, kun epäilee eläimen olevan avun tarpeessa. Eläinsuojeluneuvojat antavat neuvoja puhelimitse, sähköpostitse tai Eläinsuojelu-chatissa, ja suurin osa myös tekee saamiensa ilmoitusten perusteella eläinsuojeluneuvontakäyntejä eläinten pitopaikkoihin.

Muun muassa Eurobarometritutkimus Special Eurobarometer 442 osoittaa, että suomalaiset ovat erityisen kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista.

:VÄITÖS: Koirien lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä geenejä löytyi lisää – mallina saksanpaimenkoira

Yli 700 saksanpaimenkoiraa käsittävä tutkimus viittaa siihen, että lonkkaniveldysplasiaan liittyvän nivelrikon kehitys ei johdu pelkästään nivelpintojen lisääntyneestä kulumisesta.

Koirilla ja ihmisillä yleisesti esiintyvä lonkkaniveldysplasia ja siihen liittyvä nivelrikko ovat monitekijäisiä sairauksia, joihin vaikuttavat useat eri geenit. Lonkkaniveldysplasia aiheuttaa muutoksia nivelen rakenteessa ja toiminnassa. Tästä seuraa kivulias ja etenevä nivelrikko, joka johtaa lonkkanivelen nivelpintojen kulumaan. Myös tulehdukselliset tekijät vaikuttavat nivelrikon kehitykseen.

Helsingin yliopistossa tehty koiratutkimus paljasti uusia ja tutkimusryhmän jo aiemmin tunnistamia lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä perimän alueita kromosomeista 1, 9 ja 28. Geenikartoituksia varten kerättiin verinäytteitä yli 700 saksanpaimenkoirasta, joista oli Kennelliiton tietokannoissa käytettävissä röntgenkuviin perustuva lonkkaluokitus A:sta E:hen.

– Tunnistamillamme perimän alueilla olevat ehdokasgeenit ovat kovin kiinnostavia lonkkaniveldysplasian ja nivelrikon sairausmekanismien kannalta. Tarvitsemme kuitenkin jatkotutkimuksia, jotta geenien tarkempi syy-yhteys pystytään määrittämään, toteaa Lea Mikkola, joka piakkoin väittelee aiheesta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Koiranomistajista suuri apu

Tutkimus korostaa lonkkaniveldysplasian periytyvyyttä ja monigeenistä taustaa. Monitekijäisyydestä johtuen sairaudesta ei voida kehittää geenitestejä samaan tapaan kuin yhdestä geenistä johtuvien sairauksien kohdalla.

– Monitekijäisten sairauksien perinnöllisten tekijöiden ja niiden biologisten roolien ymmärtäminen on silti tärkeää kokonaisuuden kannalta. Pystymme mahdollisesti tulevaisuudessa kehittämään parempia hoitomuotoja, kun ymmärrämme, mitkä ja miten perimän tekijät ja niiden verkostot ovat mukana sairauden kehittymisessä, Lea Mikkola toteaa.

Monitekijäisten sairauksien tutkiminen vaatii laajoja ja laadukkaita aineistoja. Tutkijat kiittävätkin kaikkia yhteistyökumppaneitaan sekä erityisesti tutkimukseen osallistuneiden koirien omistajia tutkimuksen edesauttamisesta.

– Tutkimusmateriaalin kerääminen ja luokittelu geenianalyysejä varten oli mittava urakka ja vaati monipuolista yhteistyötä tutkijoiden ja koiraharrastajien välillä. Erityisen merkityksellistä oli lonkkaniveldysplasiaa ja nivelrikkoa tarkemmin kuvaavien ilmiasujen laadukas määrittäminen. Olemme lisäksi hyötyneet suuresti Professori Lohen rakentamasta koirien biopankista. Olemme tallentaneet biopankkiin myös kaikki tässä projektissa kerätyt näytteet, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Antti Iivanainen.

Tutkimusta rahoittivat mm. Suomen Akatemia, Canine Health Foundation (American Kennel Club), Jane ja Aatos Erkon säätiö ja Biocentrum Helsinki.

Artikkeli:

Mikkola L, Holopainen S, Pessa-Morikawa T, Lappalainen AK, Hytönen MK, Lohi H, Iivanainen A. Genetic dissection of canine hip dysplasia phenotypes and osteoarthritis reveals three novel loci. BMC Genomics [Internet]. 2019 Dec 27;20(1):1027.  doi: 10.1186/s12864-019-6422-6.

Kaupunkikoirat pelokkaampia kuin maalaisserkkunsa, rotujen välillä suuria eroja

Koiran heikko sosiaalistaminen, passiivinen elämäntyyli ja kaupunkimainen elinympäristö ovat Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yhteydessä sosiaaliseen pelokkuuteen. Shetlanninlammaskoira ja espanjanvesikoira sijoittuivat pelokkaimpien rotujen joukkoon, kun taas esimerkiksi vehnäterrieri kuului pelottomimpiin.

Pelokkuus on yleisimpiä koirilla esiintyviä käytöshäiriöitä. Tunteena pelko on normaali ja elintärkeä reaktio, joka auttaa yksilöä selviämään uhkaavista tilanteista. Pelokkuudesta puhutaan käytöshäiriönä silloin, kun pelko on liiallista ja häiritsee koiran elämää. Liiallinen pelko voi haitata merkittävästi koiran hyvinvointia, ja sen tiedetään myös heikentävän koiran ja omistajan välistä suhdetta.

Koirien sosiaalinen pelko liittyy erityisesti vieraiden ihmisten ja koirien pelkoon. Helsingin yliopistossa kartoitettiin sosiaaliselle pelolle altistavia riskitekijöitä lähes 6 000 koiraa koskevien tietojen avulla. Aineisto oli poimittu suuremmasta, lähes 14 000 koiraa koskevasta käyttäytymiskyselystä.

Kyselytutkimuksen perusteella pennun puutteellinen totuttaminen erilaisiin tilanteisiin ja ärsykkeisiin oli voimakkaimmin yhteydessä sosiaaliseen pelokkuuteen. Myös elinympäristö näyttäisi vaikuttavan, sillä kaupungeissa asuvat koirat osoittautuivat pelokkaammiksi kuin maaseudun koirat.

– Tätä ei olekaan aiemmin tutkittu koirilla. Sen sijaan tiedetään, että ihmisten mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla. Jatkoselvityksiä tarvitaan kuitenkin lisää, ennen kuin elinympäristöön liittyvistä syy-seuraussuhteista voidaan sanoa enempää, kertoo tutkijatohtori Jenni Puurunen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Jo aiempia tutkimuksia tukien sosiaalinen pelokkuus osoittautui olevan muita yleisempää steriloiduilla nartuilla ja pienikokoisilla koirilla.

Koon ja sukupuolen lisäksi myös liikunta liittyy pelokkuuteen. Pelokkaat koirat liikkuivat rohkeita vähemmän, ja niiden kanssa harrastettiin merkittävästi harvemmin. Professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta pohtii, onko kyseessä syy vai seuraus.

– Liikunnalla ja virikkeillä on aiemminkin havaittu myönteinen vaikutus käyttäytymiseen – sekä koirilla että ihmisillä. Pelokkaiden koirien vähäisempi aktiivisuus voi tietysti johtua myös siitä, että koiran stressaantuminen tietyistä tilanteista voi vähentää omistajan halukkuutta altistaa koiraansa niille. Pelokkaiden koirien kanssa ei ehkä yksinkertaisesti vain liikuta ja harrasteta niin paljon, Hannes Lohi sanoo.

Espanjanvesikoira ja sheltti arimmat, vehnäterrieri rohkeimpien joukossa

Tutkimuksessa havaittiin myös merkittäviä eroja koirarotujen välillä. Espanjanvesikoira ja shetlanninlammaskoira osoittivat eniten sosiaalista pelkoa, kun taas vehnäterrieri oli yksi rohkeimmista roduista. Myös cairnterrieri ja welsh corgi pembroke osoittivat vain vähän pelkoa toisia koiria kohtaan.

– Erot eri rotujen välillä vahvistavat näkemystä siitä, että geenit vaikuttavat osaltaan pelokkuuteen samoin kuin moniin muihin mielenterveysongelmiin. Tämä kannustaa meitä jatkotutkimuksiin etenkin perinnöllisyyden osalta. Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus antaa meille työkaluja parhaan ystävämme hyvinvoinnin parantamiseksi: monipuolinen pentuajan sosiaalistaminen, aktiivinen elämä ja huolella tehdyt jalostusvalinnat voivat vähentää sosiaalista pelokkuutta merkittävästi, Hannes Lohi summaa.

_________________

Tutkimus on osa laajempaa akatemiahanketta. Professori Lohen ryhmässä selvitetään koirien käyttäytymisen epidemiologiaa, ympäristö- ja perintötekijöitä sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Akatemia (308887), ERCStG, ERA-NET NEURON ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Artikkeli:

Puurunen J., Hakanen E., Salonen M.K., Mikkola S., Sulkama S., Araujo C., Lohi H. (2020) Inadequate socialisation, inactivity, and urban living environment are associated with social fearfulness in pet dog. Scientific Reports, DOI: 10.1038/s41598-020-60546-w

Euroopan parlamentti vaatii kissojen ja koirien laittoman kaupan lopettamista

Eläinten hyvinvoinnin, lemmikkien omistajien ja kansanterveyden suojelemiseksi mepit vaativat EU:n toimintasuunnitelmaa laitonta lemmikkien kauppaa vastaan.

Mepit vaativat toimia lemmikkien laittoman kaupan lopettamiseksi päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona äänin 607 puolesta, 3 vastaan ja 19 tyhjää. Laiton lemmikkien kauppa on uhka kansanterveydelle, eläinten hyvinvoinnille ja kuluttajansuojalle. Tämän lisäksi laittomasta kaupasta on tullut järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden tärkeä tulonlähde.

Päätöslauselmassaan parlamentti vaatii:

  • EU:n laajuista järjestelmää lemmikkien rekisteröimiseksi,
  • EU-tason määritelmää pentutehtaiksi kutsutuille, laajamittaiseen kaupalliseen eläinjalostukseen käytettäville tiloille, ja
  • Parempaa lainvalvontaa ja tiukempia rangaistuksia.

Lisäksi parlamentti kannustaa ihmisiä adoptoimaan lemmikkejä niiden ostamisen sijaan.

Taustatietoa

Arvioiden mukaan EU-maiden välillä käydään joka kuukausi kauppaa 46 000 koirasta, joista suurinta osaa ei ole rekisteröity. Kaupalliset kasvattajat käyttävät usein väärin lemmikkieläinten liikkuvuutta koskevaa EU-lainsäädäntöä siten, että eläimiä siirretään kaupallisessa tarkoituksessa rajojen yli myytäväksi.

1 2