Category: Lemmikkikauppa

Suuri suomalainen lemmikkitutkimus paljastaa: yli 60 % suomalaisista ei vaihtaisi lemmikkiään edes miljoonaan euroon

Lemmikkieläintarvikkeiden erikoisliikeketju Mustin ja Mirrin tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat lemmikkikansaa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät lemmikkejään tasavertaisina perheenjäseninä, joiden kanssa jaetaan niin arki kuin vapaa-aika.

Tutkimukseen vastanneet kertoivat esimerkiksi suunnittelevansa lemmikkinsä kanssa kesäloma-aktiviteetteja, kuten matkustelua (26 prosenttia) ja patikointia (19 prosenttia) sekä viettävänsä päivittäiset kahvitaukonsa lemmikkinsä seurassa (74 prosenttia).

Pieniä perheenjäseniä muistetaan myös juhlapäivinä: 81 prosenttia vastaajista kertoi ostavansa joululahjan lemmikilleen ja 73 prosenttia kertoi juhlivansa lemmikkinsä syntymäpäivää. Lisäksi noin puolet vastanneista tuntee huonoa omatuntoa jättäessään lemmikkinsä yksin kotiin, ja noin neljännes vastaajista miettii lemmikkiään useammin kuin omaa kumppaniaan.
Lemmikkien määrä kasvussa – tietoa hoidosta haetaan eniten kasvattajilta

Lemmikkien kysyntä on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemian vuoksi (Yle 2022). Tutkimukseen vastanneet perustelivat lemmikin hankintaa muun muassa sillä, että lemmikki tuo iloa arkeen. Noin neljäsosa vastaajista kertoi kääntyneensä kasvattajan puoleen lemmikin hoitoon liittyvissä ja mieltä askarruttavissa asioissa. Vajaa viidesosa vastaajista puolestaan kertoi hankkineensa tietoa tuttavapiiristään, ja osa kertoi etsivänsä lisätietoa kirjoista (17 prosenttia) tai lemmikkiaiheisista Facebook-ryhmistä (10 prosenttia).

”Uuden lemmikin saapuessa tarve tiedolle ja vertaistuelle on suurta. Mustin ja Mirrin tavoitteena on helpottaa lemmikkiperheiden arkea tarjoamalla laajasti erilaisia tuotteita ja palveluja saman katon alta kaiken ikäisille ja rotuisille lemmikeille. Tarjoamme esimerkiksi koulutuspalveluja ja pentutreffejä, ja meille voi tulla hoitamaan turkin kuntoon tai vaikkapa osallistua etäeläinlääkärin vastaanotolle mökiltä käsin. Annamme myös opastusta ja tukea uusille lemmikinomistajille’’, Mustin ja Mirrin operatiivinen johtaja Petri Siitonen kertoo.
Ruokinta ja turvallisuus puhuttavat

Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat lemmikkiensä hyvinvointiin vakavasti – yli puolet vastaajista kertoi tukeutuvansa kasvattajan, lemmikkiliikkeen tai eläinlääkärin ruokintasuosituksiin. Noin neljännes vastaajista etsii lisätietoa lemmikkien ruuasta verkosta ennen ostopäätöksen tekemistä. Myös lemmikkien turvallisuuteen liittyvät seikat, kuten heijastinliivien käyttö pimeällä sekä lemmikin suojaaminen kylmältä säältä ja helteeltä koettiin tärkeäksi.

”Haluamme suurena pohjoismaisena toimijana edistää lemmikkien hyvinvointia muun muassa jakamalla kanavissamme ajankohtaista tutkimustietoa lemmikkien hyvinvoinnista sekä kehittämällä jatkuvasti uusia tuotteita ja ratkaisuja. Kehitämme esimerkiksi säännöllisesti ruokabrändiemme tuotelaatua ja olemme myös suunnitelleet yhdessä Elisan kanssa paikannusrannekkeen, jonka avulla lemmikinomistaja voi muun muassa seurata lemmikkinsä aktiivisuutta ja kokonaishyvinvointia”,  Petri kiteyttää.

 

Tutkimuksen toteutti YouGov-tutkimusinstituutti. Kaikkiaan tutkimusta varten haastateltiin 1008 suomalaista yli 18-vuotiasta lemmikinomistajaa 21.2.2022–2.3.2022 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin CAWI-tutkimusmenetelmän avulla.

Korona sai suomalaiset panostamaan lemmikkeihin – lemmikkieläintuotteiden verkkomyynti kasvoi vuodessa yli 50 prosenttia

Lemmikkieläintuotteiden myynti verkossa kääntyi poikkeusvuoden aikana jyrkkään nousuun, kertoo shoppailupalvelu Klarnan ostoindeksi. Lemmikkien ruokiin, leluihin ja virikkeisiin on panostettu erityisesti Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Musti ja Mirri kertoo, että verkkokaupasta ostetaan tällä hetkellä kissan sätkiviä kalaleluja ja sesonkituotteita kuten koirien talvitossuja ja takkeja. Verkkokaupasta tilataan myös paljon laadukasta ruokaa ja muita painavampia ostoksia.

Lemmikkieläintuotteiden myynti kasvoi verkossa viime vuoden aikana* huimat 56 prosenttia. Kasvu selviää shoppailupalvelu Klarnan myyntidatasta, jonka mukaan myynnin kasvu alkoi Suomessa heti koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitusten alkaessa. Esimerkiksi maaliskuussa 2020 lemmikkieläintuotteiden myynti nousi välittömästi 32 prosentilla verrattuna edeltävään kuukauteen.

“Moni on varmasti huomannut lähipiirissään tai sosiaalisessa mediassa lemmikkibuumin, joka alkoi pandemian alussa. Klarnan data vahvistaa, että suomalaiset ovat todella tuoneet koteihinsa tavallista enemmän nelijalkaisia ystäviä viime vuoden aikana ja sijoittaneet niiden hoitoon”, kertoo Klarnan Suomen markkinointijohtaja Jannica Nyman.

Suomen ahkerimmat lemmikkieläintuotteiden nettishoppailijat löytyvät Klarnan ostoindeksin** perusteella Kanta-Hämeestä. Keskimäärin he ostivat 21 prosenttia enemmän eläinten hyvinvointiin liittyviä tuotteita kuin keskimääräinen suomalainen. Kanta-Hämettä seuraa Pohjois-Karjala ja Lappi, jossa ostettiin keskimäärin 20 prosenttia yli kansallisen keskiarvon.

Lemmikkien kissanpäivät ovat viikonloppuisin

Klarnan myyntidata osoittaa, että lemmikkieläintuotteiden ostoaika poikkeaa muista tuotekategorioista, sillä niitä ostetaan useimmiten sunnuntaisin ja varsinkin aamulla kello 8–10. Data myös paljastaa, että naiset shoppailevat lemmikeille tuotteita kuusi kertaa enemmän kuin miehet.

”Lemmikit, varsinkin koirat, vaativat huomiota heti aamusta myös viikonloppuisin, mikä voi selittää sunnuntaiaamun suosion shoppailulle.  Esimerkiksi ulkoiluhetki viikonloppuaamuna voi paljastaa uuden virikkeen tai valjaiden tarpeen”, ehdottaa Nyman.

Somehittejä ja sään mukaan pukeutumista

Myös Suomen ja Skandinavian suurimmassa lemmikkieläintarviketjussa verkkokauppatilausten lisääntyminen on huomattu. Mustin ja Mirrin E-commerce Manager Laura Kovero kertoo, että suomalaiset ovat panostaneet kuluneena vuotena erityisesti laadukkaaseen lemmikkiravintoon sekä olosuhteiden mukaisiin lemmikkitarvikkeisiin, kuten lemmikin talvipukeutumiseen. Myös sosiaalisen median trendit vaikuttavat siihen, mitä lemmikille hankitaan.

”Tällä hetkellä suosituimpia tuotteitamme on somessa huippusuosion saavuttanut kissan sätkivä kalalelu sekä koirien söpöt talvitossut ja takit. Myös laadukas lemmikkiruokinta on aina lähellä asiakkaidemme sydämiä”, Kovero kertoo.
Vaikka verkkokauppa houkuttelee monia nopean kotiinkuljetuspalvelun ja kontaktittoman asioinnin vuoksi, on yhä yksi tuoteryhmä, jonka vuoksi suomalaiset matkaavat yhä kivijalkamyymälöihin.

”Kivijalkamyymälämme tunnetaan asiantuntevasta ja lemmikkilähtöisestä palvelusta – esimerkiksi vaatteita käydään kuitenkin edelleen sovittamassa mieluusti kivijalkamyymälöissä.”

Maakunta Ostoindeksi (per henkilö) **
Suomi 100
Kanta-Häme 121
Pohjois-Karjala 120
Lappi 120
Etelä-Savo 113
Pohjois-Savo 109
Keski-Suomi 109
Kymenlaakso 108
Kainuu 106
Satakunta 104
Uusimaa 102
Etelä-Pohjanmaa 102
Etelä-Karjala 101
Päijät-Häme 97
Keski-Pohjanmaa 96
Pohjois-Pohjanmaa 96
Varsinais-Suomi 88
Pirkanmaa 86
Pohjanmaa 82
Ahvenanmaa 5

*Aikajaksolla tammikuu 2020–tammikuu 2021

** Indeksi (100) edustaa keskimääräisen suomalaisen ostoksia vuonna 2020, ja maakuntien vertailuluvut osoittavat, tehdäänkö kyseisessä maakunnassa keskiarvoa enemmän vai vähemmän verkko-ostoksia.

Shoppailu- ja maksupalvelu Klarna toimii 19 markkinalla ja sitä käytti viime vuonna 90 miljoonaa kuluttajaa. Suomessa Klarna tekee yhteistyötä yli 6 000 verkkokaupan kanssa.

Älä hanki koronakissaa! 5 kysymystä lemmikkiä harkitsevalle

Moni kaipaa koronakotoilun piristykseksi lemmikkiä, mutta eläintä ei pidä hankkia hetken mielijohteesta. Halvalla tai ilmaiseksikin saatavasta lemmikistä huolehtiminen vaatii sekä rahaa että viitseliäisyyttä.

Korona on aiheuttanut suomalaiskodeissa ennennäkemättömän lemmikkibuumin. Kotiin halutaan nyt seuraksi kiltti, helppo ja pieni lemmikki.

Korona-aikana hankittu lemmikki voi kuitenkin elää jopa 10–20 vuotta. Siksi on tärkeää pohtia, kestääkö talous ja riittävätkö omat voimavarat hyvän elämän tarjoamiseen lemmikille vuosiksi eteenpäin.

”Huolena on, että korona-ajan seuralaiseksi harkitsemattomasti hankitusta eläimestä luovutaan herkästi, mikäli se käyttäytyy haastavasti tai oma aika ei riitäkään sen hoitoon”, sanoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Nina Immonen.

Isäntäväen jatkuvaan kotonaoloon tottunut lemmikki voi etätyöajan päätyttyä käyttäytyä ongelmallisesti, kun kotoa aletaan taas olla pidempiä aikoja poissa.

”Eläimen omistajalta vaaditaan elämäntilanteen muuttuessa aikaa, kärsivällisyyttä ja halua kouluttaa lemmikkiä”, muistuttaa Pohjantähden tuotekehityspäällikkö Päivi Wiitamäki.

Ennen lemmikin hankkimista on hyvä pohtia ainakin näitä viittä asiaa:

1. Onko lemmikin pitämiseen varaa?

Lemmikistä koituvat kulut voivat yllättää – etenkin, jos eläin on saatu edullisesti tai ilmaiseksi. Rahaa kuluu esimerkiksi eläimen ruokaan, tarvikkeisiin ja hoitoon.

Vastuullinen eläimenomistaja varaa rahaa myös lemmikin tunnistusmerkitsemis- ja rekisteröintikuluihin sekä kissan leikkauttamiseen, mikäli tällä ei ole tarkoitus teetättää pentuja.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan arvioiden mukaan kissasta koituu keskimäärin reilun 1 000 euron vuosittaiset kulut, koirasta 670–1 960 euron vuosikulut. Parikymmenvuotiaaksi elävä kissa voi siis olla uuden auton hintainen kuluerä.

2. Voinko tarjota eläimelle lajityypilliset olot?

Voidakseen hyvin kissanpentu tarvitsee muun muassa leikkiseuraa ja liikunnallinen koira vähintään pari tuntia ulkoilua päivittäin. Siksi on hyvä selvittää ennakkoon, sopiiko toivottu eläinlaji ja rotu omaan kotiin ja elämäntapaan.

Jos eläimen luontaiset taipumukset eivät täyty, se voi stressaantua ja alkaa käyttäytyä ongelmallisesti. 

”Eläimestä luovutaan usein siksi, että sen koetaan käyttäytyvän häiritsevästi. Usein ei-toivottu käytös on kuitenkin seurausta siitä, etteivät lemmikin tarpeet täyty”, Immonen sanoo.

3. Jaksanko kouluttaa lemmikkiä?

Lemmikin kouluttaminen vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Koiranpentua pitää jaksaa käyttää ulkona pissalla yölläkin, ja äänekkään koiran haukun suitsiminen kysyy kärsivällisyyttä.

Kouluttamatta jätetty lemmikki aiheuttaa omistajalleen stressiä ja voi olla jopa vaaraksi ulkopuolisille.

”Eläintä ohjaavat aina vaistot, ja omistajan tehtävä on kouluttamalla varmistaa, että lemmikki pysyy hallinnassa eikä aiheuta muille vaaraa”, Pohjantähden Wiitamäki sanoo.

4. Pidänkö lemmikin kytkettynä?

Jotta eläimistä ei koidu haittaa ihmisille ja luonnolle, laki rajoittaa lemmikkien kulkemista vapaana.

Koira pitää järjestyslain mukaan pitää kiinni taajamassa, mutta myös metsässä ja maalla, jos vapaana pitoon ei ole maanomistajan lupaa. Maalla koiran pitää olla kytkettynä tai heti kiinni otettavissa maaliskuun alusta elokuun loppuun, jottei se aiheuta vaaraa pesiville eläimille.

Myös kissa kannattaa pitää kiinni taajamassa, vaikka järjestyslaki ei suoraan velvoita siihen.

”Omistajan pitää varmistaa, ettei kissa mene laissa kielletyille alueille, joita ovat muun muassa kuntopolut ja lasten leikkipaikat. Tätä on käytännössä mahdotonta valvoa, jos kissan annetaan liikkua vapaasti ulkona. Vapaana ulkoileva kissa altistuu monille vaaroille, siksi vastuullinen kissanomistaja ulkoiluttaa lemmikkiään vain valvotusti”, HESYn Immonen sanoo.

5. Osaanko luopua elämänsä loppuun tulleesta lemmikistä?

Parhaimmillaan lemmikistä kasvaa tärkeä ja rakas osa perhettä. Vakavan sairastumisen tai vammautumisen hetkellä vastuullinen lemmikinomistaja ajattelee ennen kaikkea eläimen parasta – ei omaa suruaan.

”On armeliainta lopettaa eläin, kun sen elämä ei ole enää hyvää”, Wiitamäki sanoo.

Euroopan parlamentti vaatii kissojen ja koirien laittoman kaupan lopettamista

Eläinten hyvinvoinnin, lemmikkien omistajien ja kansanterveyden suojelemiseksi mepit vaativat EU:n toimintasuunnitelmaa laitonta lemmikkien kauppaa vastaan.

Mepit vaativat toimia lemmikkien laittoman kaupan lopettamiseksi päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona äänin 607 puolesta, 3 vastaan ja 19 tyhjää. Laiton lemmikkien kauppa on uhka kansanterveydelle, eläinten hyvinvoinnille ja kuluttajansuojalle. Tämän lisäksi laittomasta kaupasta on tullut järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden tärkeä tulonlähde.

Päätöslauselmassaan parlamentti vaatii:

  • EU:n laajuista järjestelmää lemmikkien rekisteröimiseksi,
  • EU-tason määritelmää pentutehtaiksi kutsutuille, laajamittaiseen kaupalliseen eläinjalostukseen käytettäville tiloille, ja
  • Parempaa lainvalvontaa ja tiukempia rangaistuksia.

Lisäksi parlamentti kannustaa ihmisiä adoptoimaan lemmikkejä niiden ostamisen sijaan.

Taustatietoa

Arvioiden mukaan EU-maiden välillä käydään joka kuukausi kauppaa 46 000 koirasta, joista suurinta osaa ei ole rekisteröity. Kaupalliset kasvattajat käyttävät usein väärin lemmikkieläinten liikkuvuutta koskevaa EU-lainsäädäntöä siten, että eläimiä siirretään kaupallisessa tarkoituksessa rajojen yli myytäväksi.

:EUROOPAN PARLAMENTTI: Loppu lemmikkien laittomalle kaupalle

Lemmikkieläinten laiton kauppa on valitettavasti todellisuutta EU:ssa. Mepit haluavat suojella eläimiä ja asettaa rikolliset vastuuseen toimistaan.

Lemmikeillä, kuten koirilla ja kissoilla, käydään EU:ssa laitonta kauppaa, joka tuo matalalla riskillä korkeat tuotot rikollisverkostoille.

Ratkaistakseen ongelman mepit vaativat EU:n laajuista toimintasuunnitelmaa, kovempia rangaistuksia ja lemmikkien pakollista rekisteröimistä ympäristövaliokunnan 21. tammikuuta hyväksymässä päätöslauselmassa.

Eurooppalaiset ovat eläinrakkaita

Koirat ja kissat ovat yleisimpiä lemmikkieläimiä EU:ssa, ja monille ne ovat kuin perheenjäseniä. Useimmat EU-kansalaiset pitävät eläinten hyvinvointia tärkeänä: 74 % eurooppalaisista on sitä mieltä, että lemmikkieläimiä pitäisi suojella paremmin.

Laiton kauppa voi johtaa huonoihin kasvatusoloihin, pentujen erottamiseen emoistaan liian nuorina ja pitkiin kuljetusmatkoihin eläintä kuormittavissa oloissa, monesti ilman ruokaa ja vettä.

Myös kansanterveys voi olla vaarassa, sillä laittomasti kasvatettuja ja kaupattuja lemmikkejä ei usein ole rokotettu, joten ne voivat levittää vesikauhua, loisia ja ihmisiin tai kasvatuseläimiin tarttuvia tauteja. Laiton kauppa vääristää myös sisämarkkinoita, sillä alhaiset hinnat houkuttavat ihmisiä ostamaan lemmikkejä netistä ilman, että he ovat tietoisia ostokseen liittyvistä riskeistä.

Toimia eläinten hyvinvoinnin, kuluttajansuojan ja kansanterveyden puolesta

Parlamentti vaati EU:n laajuista lemmikkien rekisteröintijärjestelmää jo vuonna 2016 hyväksytyssä päätöslauselmassa. Nyt mepit vaativat komissiota ehdottamaan EU:n laajuista pakollista tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää kissoille ja koirille, parempaa valvontaa ja tiukempia rangaistuksia lemmikkipassien väärentäjille.

Mepit haluavat myös EU:lle yhteisen määritelmän koiran- ja kissanpentufarmeille, sillä erot eläinten hyvinvointia koskevissa standardeissa johtavat hintaeroihin, mitä laittomat kasvattajat hyödyntävät.

EU:ssa pitäisi olla yhteiset kasvatussäännöt lemmikeille, ja EU-maita pitäisi kannustaa listaamaan valtuutetut kasvattajat ja myyjät rekisteriin, mepit sanoivat. Lisäksi ihmisiä pitäisi kannustaa adoptoimaan ennemmin kuin ostamaan lemmikkejä.

Päätöslauselmasta on tarkoitus äänestää helmikuun täysistunnossa.