Category: Kissat

Älä hanki koronakissaa! 5 kysymystä lemmikkiä harkitsevalle

Moni kaipaa koronakotoilun piristykseksi lemmikkiä, mutta eläintä ei pidä hankkia hetken mielijohteesta. Halvalla tai ilmaiseksikin saatavasta lemmikistä huolehtiminen vaatii sekä rahaa että viitseliäisyyttä.

Korona on aiheuttanut suomalaiskodeissa ennennäkemättömän lemmikkibuumin. Kotiin halutaan nyt seuraksi kiltti, helppo ja pieni lemmikki.

Korona-aikana hankittu lemmikki voi kuitenkin elää jopa 10–20 vuotta. Siksi on tärkeää pohtia, kestääkö talous ja riittävätkö omat voimavarat hyvän elämän tarjoamiseen lemmikille vuosiksi eteenpäin.

”Huolena on, että korona-ajan seuralaiseksi harkitsemattomasti hankitusta eläimestä luovutaan herkästi, mikäli se käyttäytyy haastavasti tai oma aika ei riitäkään sen hoitoon”, sanoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Nina Immonen.

Isäntäväen jatkuvaan kotonaoloon tottunut lemmikki voi etätyöajan päätyttyä käyttäytyä ongelmallisesti, kun kotoa aletaan taas olla pidempiä aikoja poissa.

”Eläimen omistajalta vaaditaan elämäntilanteen muuttuessa aikaa, kärsivällisyyttä ja halua kouluttaa lemmikkiä”, muistuttaa Pohjantähden tuotekehityspäällikkö Päivi Wiitamäki.

Ennen lemmikin hankkimista on hyvä pohtia ainakin näitä viittä asiaa:

1. Onko lemmikin pitämiseen varaa?

Lemmikistä koituvat kulut voivat yllättää – etenkin, jos eläin on saatu edullisesti tai ilmaiseksi. Rahaa kuluu esimerkiksi eläimen ruokaan, tarvikkeisiin ja hoitoon.

Vastuullinen eläimenomistaja varaa rahaa myös lemmikin tunnistusmerkitsemis- ja rekisteröintikuluihin sekä kissan leikkauttamiseen, mikäli tällä ei ole tarkoitus teetättää pentuja.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan arvioiden mukaan kissasta koituu keskimäärin reilun 1 000 euron vuosittaiset kulut, koirasta 670–1 960 euron vuosikulut. Parikymmenvuotiaaksi elävä kissa voi siis olla uuden auton hintainen kuluerä.

2. Voinko tarjota eläimelle lajityypilliset olot?

Voidakseen hyvin kissanpentu tarvitsee muun muassa leikkiseuraa ja liikunnallinen koira vähintään pari tuntia ulkoilua päivittäin. Siksi on hyvä selvittää ennakkoon, sopiiko toivottu eläinlaji ja rotu omaan kotiin ja elämäntapaan.

Jos eläimen luontaiset taipumukset eivät täyty, se voi stressaantua ja alkaa käyttäytyä ongelmallisesti. 

”Eläimestä luovutaan usein siksi, että sen koetaan käyttäytyvän häiritsevästi. Usein ei-toivottu käytös on kuitenkin seurausta siitä, etteivät lemmikin tarpeet täyty”, Immonen sanoo.

3. Jaksanko kouluttaa lemmikkiä?

Lemmikin kouluttaminen vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Koiranpentua pitää jaksaa käyttää ulkona pissalla yölläkin, ja äänekkään koiran haukun suitsiminen kysyy kärsivällisyyttä.

Kouluttamatta jätetty lemmikki aiheuttaa omistajalleen stressiä ja voi olla jopa vaaraksi ulkopuolisille.

”Eläintä ohjaavat aina vaistot, ja omistajan tehtävä on kouluttamalla varmistaa, että lemmikki pysyy hallinnassa eikä aiheuta muille vaaraa”, Pohjantähden Wiitamäki sanoo.

4. Pidänkö lemmikin kytkettynä?

Jotta eläimistä ei koidu haittaa ihmisille ja luonnolle, laki rajoittaa lemmikkien kulkemista vapaana.

Koira pitää järjestyslain mukaan pitää kiinni taajamassa, mutta myös metsässä ja maalla, jos vapaana pitoon ei ole maanomistajan lupaa. Maalla koiran pitää olla kytkettynä tai heti kiinni otettavissa maaliskuun alusta elokuun loppuun, jottei se aiheuta vaaraa pesiville eläimille.

Myös kissa kannattaa pitää kiinni taajamassa, vaikka järjestyslaki ei suoraan velvoita siihen.

”Omistajan pitää varmistaa, ettei kissa mene laissa kielletyille alueille, joita ovat muun muassa kuntopolut ja lasten leikkipaikat. Tätä on käytännössä mahdotonta valvoa, jos kissan annetaan liikkua vapaasti ulkona. Vapaana ulkoileva kissa altistuu monille vaaroille, siksi vastuullinen kissanomistaja ulkoiluttaa lemmikkiään vain valvotusti”, HESYn Immonen sanoo.

5. Osaanko luopua elämänsä loppuun tulleesta lemmikistä?

Parhaimmillaan lemmikistä kasvaa tärkeä ja rakas osa perhettä. Vakavan sairastumisen tai vammautumisen hetkellä vastuullinen lemmikinomistaja ajattelee ennen kaikkea eläimen parasta – ei omaa suruaan.

”On armeliainta lopettaa eläin, kun sen elämä ei ole enää hyvää”, Wiitamäki sanoo.

Joulun vaaroja kissoille

Joulun alla moni koti täyttyy kynttilöistä, joulukukista ja erilaisista joulukoristeista. Ne luovat jouluista tunnelmaa, mutta valitettavasti ne voivat myös tuottaa kissalle harmia. Yleisiä riskejä ovat muun muassa palovammat, haavat ja myrkytys. Agria Eläinvakuutus listaa yleisimpiä joulun vaaroja kissalle ja miten niitä voi ennaltaehkäistä.

Palavat kynttilät

Palavaa kynttilää tutkivan kissan viiksikarvat tai turkki voivat syttyä palamaan ja aiheuttaa kissalle palovammoja. Kissa voi myös kaataa tai pudottaa kynttilän ja aiheuttaa tulipalon kotona. Kynttilät tulisi aina sijoittaa kissan ulottumattomiin eikä jättää palavaa kynttilää valvomatta. Kissatalouteen turvallisin kynttilä on paristo- tai sähkökäyttöinen kynttilä.

Joulukukat ja -kasvit

Valitettavasti monet joulukasvit ja -kukat ovat kissoille myrkyllisiä, muun muassa jouluruusut, hyasintit ja amaryllikset. Lisäksi mistelin ja orjanlaakerin marjat sekä marjakuusen kaarna ovat myrkyllisiä kissoille. Kissalle sopimattomat kasvit ja kukat tulee aina sijoittaa kissan ulottumattomiin tai hankkia vain kissoille vaarattomia kasveja tai muovisia kasveja.

Paketointitarvikkeet ja lahjanarut

Kissa saattaa mielellään leikkiä ja pureskella joulukorttien ja –pakettien koristeluun tarkoitettuja tarvikkeita kuten kimalletta, vanua, lankaa ja lahjanarua. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa haavoja kissan suuhun tai jumittua kissan ruoansulatuselimistöön. Pahimmillaan nielty esine tulee poistaa kissan ruoansulatuskanavasta leikkauksen avulla. Kerää siis tarvikkeet aina käytön jälkeen pois kissan ulottuvilta.

Joulukuusi

Joulukuusi voi valitettavasti kissataloudessa aiheuttaa monenlaista harmia: kissa saattaa hypätä tai kiivetä joulukuuseen, sillä seurauksella, että kuusi kaatuu ja kissa loukkaantuu.

Jos kissalla on tapana kiipeillä kuuseen tai yrittää hypätä siihen, joulukuusi kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, josta kissa ei pysty hyppäämään kuuseen. Lisäksi joulukuuselle kannattaa hankkia painava ja tukeva kuusenjalka, jotta se ei kaadu yhtä helposti.

Yksi tapa pitää kissa pois kuusen luota on ripustaa kuuseen tai sen alle jotain kissalle epämiellyttävää hajua, jotta kissa pysyttelee poissa kuusesta. Kissat eivät yleensä pidä sitrustuoksuista eli voit käyttää karkotteena esimerkiksi jouluisia appelsiineja tai sitruunamehua.

Joulukuusen koristeet

Joulukoristeet voivat aiheuttaa kissalle haavoja tai suolisto-ongelmia. Lasiset joulupallot voivat kissan leikkiessä irrota ja särkyä aiheuttaen kissalle haavoja esimerkiksi tassuihin. Jos kissa pureskelee koristeita, ne voivat jumittua kissan nieluun tai suolistoon. Suosi siis mahdollisimman kestäviä koristeita, joita kissa ei voi särkeä tai syödä.

Kallisarvoisimmat koristeet kannattaa ripustaa kissan ulottumattomiin.

Lisäksi kissaa kannattaa viihdyttää omilla, sallituilla leluilla, jotta kuusen koristeet eivät olisi yhtä houkuttelevia leikkikaluja.

Kissan jouluherkut

Jos haluat hemmotella kissaa jouluna, turvallisin ja vatsaystävällisin vaihtoehto on antaa kissalle vain kissoille tarkoitettuja makupaloja. Kissalle voi halutessaan antaa myös pieniä maistiaisia jouluruoista, esimerkiksi pieniä lihapulla- tai kinkkupaloja. Älä anna kissalle liikaa ruokajämiä, jotta kissan vatsa ei mene sekaisin. Varmista myös, ettei herkkupalassa ole pieniä luita tai ruotoja, sillä ne voivat jumiutua kissan nieluun tai suolistoon.

Jos jotain sattuu

Selvitä hyvissä ajoin missä on lähin päivystävä eläinlääkäri joulupyhien aikaan. Hädän sattuessa on tärkeää saada kissa mahdollisimman pian hoitoon, ja selvittämällä missä on lähin auki oleva klinikka voit säästää kallisarvoista aikaa.

Älä anna kissaa lahjaksi

Muista, että kissa on elävä olento ja sitä ei tule antaa joululahjaksi. Kissan hankkiminen on suuri päätös ja tulevan omistajan tulee harkita asiaa tarkkaan ja tehdä päätös itse.

SEY neuvoi kansalaisia eläinsuojeluongelmissa yli 30 000 kertaa vuonna 2019 – kissat työllistävät edelleen eniten eläinsuojelijoita

Kissat työllistivät SEYn toimijoita ylivoimaisesti eniten vuonna 2019.

SEY Suomen eläinsuojelun vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ja jäsenyhdistykset auttavat hädässä olevia eläimiä kautta Suomen sekä antavat kansalaisille neuvoja eläinsuojeluongelmissa. Vuonna 2019 SEYn eläinsuojeluneuvojat tekivät yli 1 200 kansalaisten ilmoituksiin perustuvaa neuvontakäyntiä, joilla he kohtasivat ja auttoivat lähes 3 000 eläintä. SEYn jäsenyhdistykset puolestaan astuivat kuvaan, kun hädässä olevalle eläimelle tarvittiin pikaista hoitoa ja uusi koti. SEYn jäsenyhdistykset auttoivat viime vuonna yhteensä lähes 5 000 eläintä. Kansalaisille annettiin neuvoja eläinsuojeluongelmissa yhteensä yli 30 000 kertaa.

­– Kansalaisten yhteydenotot eläinsuojeluongelmissa ovat lisääntyneet viime vuosina. Se johtuu muun muassa siitä, että olemme pyrkineet helpottamaan yhteydenottoa eläinsuojeluongelmissa. SEYn tavoitteena on madaltaa kynnystä puuttua eläinsuojeluasioihin, ja siinä näytämme onnistuneen, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

SEY ohjaa noin kolmasosan yhteydenotoista eteenpäin eläinsuojeluviranomaisille. Monella paikkakunnalla viranomaisten, vapaaehtoisten eläinsuojeluneuvojien ja jäsenyhdistysten yhteistyö muodostaa verkoston, jonka avulla eläinsuojelutapauksiin voidaan puuttua tehokkaasti.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia

– Eläinten hyvinvointi on suomalaisille tärkeää, ja se näkyy meille tulevissa yhteydenotoissa. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat eurooppalaisellakin mittapuulla erityisen kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista, sanoo Lindqvist.

Lindqvist muistuttaa, että käynnissä olevan koronakriisin aikana ei pidä epäröidä eläinsuojelutapausten ilmoittamista eläinsuojeluneuvojalle tai eläinsuojeluviranomaiselle. Helppo tapa kysyä neuvoa eläinsuojeluasioissa on esimerkiksi SEYn Eläinsuojelu-chat.

– Neuvonta on ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä parhaimmillaan. On tärkeää, että ihmiset ovat aktiivisia eläinsuojeluasioissa ja kysyvät neuvoa, sillä eläinten hyvinvointi on ihmisten käsissä, kertoo Lindqvist.

SEY jakaa eläintietoa ja tarjoaa neuvoa erilaisissa kansalaisia askarruttavissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Useimmissa tapauksissa neuvonta riittää ratkaisemaan tilanteen, eikä jatkotoimenpiteitä tarvita, vaan tietoa lisäämällä autetaan lemmikin omistajia ymmärtämään eläimen tarpeet ja järjestämään eläimelle asianmukainen hoito.

Kissakriisi työllistää eniten

Kissat työllistivät SEYn toimijoita ylivoimaisesti eniten vuonna 2019. Tämä näkyy erityisesti SEYn yhdistystoiminnassa, mutta kissat työllistävät säännöllisesti myös eläinsuojeluneuvojia. SEYn jäsenyhdistykset sijoittivat uusiin koteihin viime vuonna lähes 3 000 kissaa, mikä on Lindqvistin mukaan kuitenkin vain pieni osa Suomessa apua tarvitsevista kissoista.

– SEYn jäsenyhdistykset ja eläinsuojeluneuvojat tekevät valtavasti työtä kissojen auttamiseksi, mutta edelleen moni kissa jää ilman apua. Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa joka vuosi. Meillä on Suomessa kissakriisi, josta riittävän moni ei ole vieläkään tietoinen, Lindqvist sanoo.

Kissakriisin taustalla ovat hylätyt kissat, jotka villiintyvät ja alkavat lisääntyä synnyttäen monikymmenpäisiä kissapopulaatioita, joista kukaan ei pidä huolta. Suuri määrä populaatiokissoja kuolee joka vuosi kylmään, nälkään ja erilaisiin sairauksiin. SEY tulee kampanjoimaan lähiaikoina erityisesti populaatiokissojen auttamisen puolesta.

SEYllä on noin 70 vapaaehtoista eläinsuojeluneuvojaa ja 39 jäsenyhdistystä. SEYn eläinsuojeluneuvojat löytyvät osoitteesta sey.fi/elainsuojeluneuvojat/ ja jäsenyhdistykset osoitteesta https://sey.fi/jasenyhdistykset/.

SEYn eläinsuojeluneuvojiin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, kun epäilee eläimen olevan avun tarpeessa. Eläinsuojeluneuvojat antavat neuvoja puhelimitse, sähköpostitse tai Eläinsuojelu-chatissa, ja suurin osa myös tekee saamiensa ilmoitusten perusteella eläinsuojeluneuvontakäyntejä eläinten pitopaikkoihin.

Muun muassa Eurobarometritutkimus Special Eurobarometer 442 osoittaa, että suomalaiset ovat erityisen kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista.

Kissoilla on tavattu epämääräisiä oireita Itä-Savon alueella ja muualla Suomessa

Kuvan kotikissa on terve, mutta asento on vastaava, jollaisessa kipeät kissat yleensä ovat. Kuva Tinja Toikka.

Viime viikkoina eri puolilla Suomea ja myös Itä-Savon alueella on hoidettu useita kissoja epämääräisten oireiden vuoksi. Kissoilla on ollut huonoa ruokahalua ja apaattisuutta ja osalla myös oksentelua ja kuumetta.

Ei ole tiedossa, onko useiden kissojen samanaikaisen oireilun taustalla yhteinen aiheuttaja. Sosterin eläinlääkärit suosittelevat huolehtimaan kissojen rokotuksista sekä pitämään kissat mahdollisuuksien mukaan sisällä.

– Sisäkissoillekin on suositeltavaa antaa ainakin rokotukset kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan, eli niin sanottu kolmoisrokote, koska virukset voivat kantautua sisälle vaatteiden tai jalkineiden mukana, Sosterin eläinlääkäri Tinja Toikka sanoo.

Rokote annetaan ensin kaksi kertaa kuukauden välein, sitten vuoden kuluttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.

Kissa kestää huonosti paastoamista

Eläinlääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos kissa on yli vuorokauden syömättä.

– Jo kolmen päivän syömättömyys voi vaurioittaa kissan sisäelimiä. Kissat ovat luonnossa tottuneet saamaan merkittävän osan tarvitsemastaan nesteestä ravinnosta, joten syömätön kissa myös kuivuu helposti, Toikka muistuttaa.

Kun hoito aloitetaan ajoissa, kissa myös toipuu yleensä nopeammin.

Euroopan parlamentti vaatii kissojen ja koirien laittoman kaupan lopettamista

Eläinten hyvinvoinnin, lemmikkien omistajien ja kansanterveyden suojelemiseksi mepit vaativat EU:n toimintasuunnitelmaa laitonta lemmikkien kauppaa vastaan.

Mepit vaativat toimia lemmikkien laittoman kaupan lopettamiseksi päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona äänin 607 puolesta, 3 vastaan ja 19 tyhjää. Laiton lemmikkien kauppa on uhka kansanterveydelle, eläinten hyvinvoinnille ja kuluttajansuojalle. Tämän lisäksi laittomasta kaupasta on tullut järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden tärkeä tulonlähde.

Päätöslauselmassaan parlamentti vaatii:

  • EU:n laajuista järjestelmää lemmikkien rekisteröimiseksi,
  • EU-tason määritelmää pentutehtaiksi kutsutuille, laajamittaiseen kaupalliseen eläinjalostukseen käytettäville tiloille, ja
  • Parempaa lainvalvontaa ja tiukempia rangaistuksia.

Lisäksi parlamentti kannustaa ihmisiä adoptoimaan lemmikkejä niiden ostamisen sijaan.

Taustatietoa

Arvioiden mukaan EU-maiden välillä käydään joka kuukausi kauppaa 46 000 koirasta, joista suurinta osaa ei ole rekisteröity. Kaupalliset kasvattajat käyttävät usein väärin lemmikkieläinten liikkuvuutta koskevaa EU-lainsäädäntöä siten, että eläimiä siirretään kaupallisessa tarkoituksessa rajojen yli myytäväksi.

Evidensia julkaisi oppaan lyhytkuonoisten koira- ja kissarotujen terveysongelmista omistajien tueksi

Eläinlääkärin opas: lyhytkuonoiset rodut -julkaisu on Evidensian keino vaikuttaa brakykefaalisten lemmikkien elämänlaadun parantamiseen pitkällä aikavälillä.

Julkaisu on tarkoitettu lyhytkuonoisten lemmikkien omistajille sekä henkilöille, jotka harkitsevat lyhytkuonoisen ja -kalloisen eli brakykefaalisen lemmikin hankkimista. Vaikka lyhytkuonoisten lemmikkien terveysongelmat ovat tunnistettu tosiasia, tietoa on helposti saatavilla ja aihe on ollut esillä myös julkisessa keskustelussa, niin lyhytkuonoisten rotujen suosio on yhä lisääntynyt maailmanlaajuisesti.

Haluamme edistää lemmikkien hyvinvointia ja yksi keino siihen on tiedon jakaminen. Esite käsittelee yleisimpiä lyhytkuonoisiin rotuihin liittyviä kysymyksiä. Sen tarkoituksena on auttaa ymmärtämään lyhytkuonoisten rotujen terveysongelmia ja opastaa, kuinka ongelmista kärsivää yksilöä voidaan hoitaa. Aiheesta tietoiset omistajat voivat havaita ongelmat aikaisemmin ja näin omistajalla on paremmat valmiudet parantaa lemmikkinsä elämänlaatua.

”Vakavien terveysongelmien oireita voidaan helpottaa hoidolla, mutta laajempaa ongelmaa pelkkä oireiden hoito ei paranna. Siksi meidän tehtävämme eläinlääkäreinä on valistaa ja auttaa koiranomistajia sekä tukea tervettä jalostusta. Tämä opas on yksi konkreettinen toimi, jolla voimme vaikuttaa”, kertoo Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja ja Clinical Boardin puheenjohtaja Anssi Tast.

Kunnioitamme potilaitamme, huolehdimme niistä empaattisesti, ja teemme ainoastaan eläinlääketieteellisesti ja eettisesti perusteltuja tutkimuksia ja hoitotoimia.

”Jokainen lemmikki omistajineen on tervetullut vastaanotollemme. Tämä on kannanottomme näiden lemmikkien elämänlaadun parantamiseksi. Emme tuomitse yksilöitä, vaan kannustamme vastuulliseen kasvatukseen vuoropuhelun ja osallistamisen avulla. Sloganimme mukaisesti kohtaamme tunteella ja hoidamme tieteellä”, summaa Anssi.

Evidensia on osa IVC Evidensiaa, Euroopan suurinta eläinlääkintäpalveluiden tarjoajaa. IVC Evidensian materiaaliin ”A Guide to Brachycephalic Breeds” perustuvan, Suomeen sopivan version sisällöstä on työstänyt Evidensian Clinical Board. Clinical Board on Evidensian eläinlääketieteellinen asiantuntijafoorumi, jonka muodostaa kymmenen eläinlääketieteen ja hoitotyön ammattilaista.

Oppaaseen pääsee tutustumaan tästä linkistä. Opasta löytyy pian myös Evidensia-eläinlääkäriasemilta.

Kissat ja kynttilät – voiko kissataloudessa polttaa kynttilöitä turvallisesti?

Valokuvaaja: Sara Setterwall

Vuoden pimeään aikaan kynttilät tuovat kotiin tunnelmaa, mutta uteliaat kissat ja palavat kynttilät eivät aina ole paras mahdollinen yhdistelmä. Ole siis tarkkana polttaessasi kynttilöitä, jos kodissasi on kissoja. Kissalle turvallisin vaihtoehto on sähkö- tai paristokäyttöinen kynttilä.

Kynttilä voi valitettavan helposti aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita kissataloudessa. Moni kissa ei ymmärrä, että kynttilä voi olla vaarallinen ja onnettomuus voi sattua nopeasti. Myös tavallisesti rauhallinen kissa voi muuttua uteliaaksi ja haluta tutkia palavaa kynttilää tarkemmin.

Liekki voi vahingoittaa kissaa ja kotia

Uteliaan kissan tutkiessa kynttilää tai liekkiä kissan viiksikarvat tai pitkät rintakarvat voivat kärventyä tai syttyä palamaan. Kissa voi myös polttaa tassunsa tai saada siihen steariinia.

Vaikka kissaa ei kynttilä niin kiinnostaisikaan, kissan kiemurteleva häntä voivat osua liekkiin ja syttyä tuleen kissan kulkiessa kynttilän ohi.

Kissa voi myös vahingossa (tai tahallaan) kaataa tai tiputtaa kynttilän, jolloin kaatunut tai pudonnut kynttilä voi sytyttää esimerkiksi verhon tai pöytäliinan tuleen. Jos kynttilä on lasisen tuikun sisällä, lasi voi särkyä ja kissa voi saada lasinsirusta haavan tassuun.

Tarkkaile kissaa ja sijoita kynttilät oikein

Kynttilöitä ei ikinä kannata jättää palamaan valvomatta – eikä varsinkaan kissataloudessa. Polta kynttilöitä vain ollessasi itse samassa huoneessa ja pidä kissaasi silmällä.

Kynttilät kannattaa aina sijoittaa kissan ulottumattomiin ja alustoille, joissa kissa ei saa muutenkaan olla, esimerkiksi ruokapöydälle. Älä sijoita palavia kynttilöitä kissan tavallisille kulkureiteille tai tähystyspaikoille kuten ikkunalaudalle.

Kissataloudessa kannattaa välttää matalareunaisia tuikkuja ja pitkiä kynttilöitä, joissa liekki on esillä ja helposti kissan ulottuvilla. Yksi vaihtoehto on asettaa palavat kynttilät isokokoisen lyhdyn sisään, jotta kissa ei pääse käsiksi liekkiin. Varmista kuitenkin, että lyhty on sopivan iso ja sellaisessa paikassa, että kissa ei varmasti saa kaadettua tai tiputettua lyhtyä.

Turvallisin vaihtoehto

Turvallisin kynttilä kissatalouteen on sellainen, joka ei pala. Nykyään on tarjolla laaja valikoima erilaisia patterikäyttöisiä ja sähköisiä kynttilöitä, kynttelikköjä sekä tuikkuja, jotka ovat yhtä tunnelmallisia kuin aidot palavat kynttilät.

Suomen Kissaliitto ry: 1.1.2020 voimaan tuleva sääntömuutos koskien pentujen luovutusikää

Kasvatus- ja rekisteröintisäännöt 2.3.3 Pennut

Pentuja ei saa luovuttaa uudelle omistajalle tai uuteen kotiin ennen kuin ne ovat 12 viikon ikäisiä ja niillä on täydellinen rokotussuoja kissaruttoa (feline panleucopenia) ja kissaflunssia (feline calici -virus & feline herpes -virus) vastaan, mikäli eläinlääkäri ei ole toisin opastanut.

[Kissaliitto Luovutettavan pennun tulee olla vähintään 14 viikon ikäinen, vähintään kilon (1 kg) painoinen, tunnistusmerkitty mikrosirulla ja sillä tulee olla viranomaisen suosituksen mukainen rokotussuoja.]

Sääntö astuu voimaan 1.1.2020. Kansallinen tiukennos rokotuksista ja luovutusikä 14 viikkoa, koskee pentuja, jotka SYNTYVÄT 1.1.2020 jälkeen.
**************************

1.1.2020 alkaen
Näyttelysäännöt 7.4 Sääntörikkomukset

Näytteilleasettajaa, näyttelyn järjestävän yhdistyksen toimihenkilöä, assistenttia, omistajan valtuuttamaa kissaesittelijää, tuomarioppilasta tms. joka on näyttelyalueella selkeästi päihteiden vaikutuksen alaisena ja/tai häiritsee arvostelua, eläinlääkärintarkastusta, kissoja tai yleisöä, tai käyttäytymisellään asettaa kissan turvallisuuden tai hyvinvoinnin vaaraan, kehotetaan välittömästi järjestäjän toimesta poistumaan näyttelypaikalta ja asiasta ilmoitetaan näyttelytoimikunnalle.

Lisätty tarkennus häiriökäyttäytymisestä.
********************************

3.9. Diskaavat viat

[Jos kissaa ei sen aggressiivisuuden (vihainen, hermostunut) takia saada arvosteltua, tuomari antaa kissalle arvostelutuloksen DISK.
Jos kissa käyttäytyy aggressiivisesti luokka-arvostelun jälkeen esim. parhaiden valinnoissa (VP, TP, näyttelyn paras), se ei voi jatkaa kilpailua, vaan tuomari lisää kissan arvosteluseteliin merkinnän DISK perusteluna aggressiivinen käytös, mutta kissa säilyttää luokka-arvostelussa saamansa arvostelutuloksen.
Näyttelyn järjestäjän on ilmoitettava DISK-arvostelutulokset, joiden perusteluna on aggressiivinen käytös, kissan kaikille omistajille sekä Suomen Kissaliiton rotukirjaajalle. Rotukirjaajan tulee pitää luetteloa aggressiivisuuden vuoksi DISK-arvostelun saaneista kissoista.
Kissan saatua kolmannen DISK-tuloksen aggressiivisuuden vuoksi ilmoittaa rotukirjaaja kissan kaikille omistajille ja NTK:n sihteerille, että kissa on kilpailukiellossa.
Jos kissa on saanut arvostelutuloksen DISK perusteluna aggressiivinen käytös, voidaan se omistajan niin halutessa viedä pois näyttelypaikalta jo ennen näyttelyn sulkemista ilmoittamalla kissan poisviennistä näyttelyn johdolle.]

Säännöstä poistettu ”keltainen-kortti”, muuten ennallaan.

****************************
1.1.2020 alkaen Kissaliiton alaisia jäsenyhdistyksiä (Rotukissayhdistyksiä) on 14, kun riviin astuu uutena rotukissayhdistyksenä Lännen Rotukissayhdistys ry, LROK.

********************************************
Muut sääntöihin tehdyt korjaukset ja muutokset on luettavissa Kissaliiton kotisivuilta julkaistavissa kasvatus- ja rekisteröintisäännöistä sekä näyttelysäännöistä 1.1.2020

Alajärvellä nostetaan sunnuntaina kissa pöydälle

Alajärven kaupunki kannustaa mikrosiruttamaan lemmieläimet. Alajärvellä järjestetään sunnuntaina 25.8. Miljoona Mikrosirua -sirutustapahtuma (osoitteessa Lääkärintie 10).
Alajärven kaupunki toimii yhteistyökumppanina Miljoona Mikrosirua -projektissa tarjoamalla tapahtumaan tilan ja kissojen sirut. Tapahtumassa sirutetaan kissojen lisäksi veloituksetta myös koiria ja kaneja.
Miljoona Mikrosirua -projekti on syntynyt pienen porukan halusta tehdä konkreettista työtä eläinten hyväksi. Projektin tavoitteena on siruttaa ja rekisteröidä miljoona kennelnimetöntä eläintä.
Rekisteröity mikrosiru lemmikillä on ensiarvoisen tärkeä eläimen kadotessa tai kun se syystä tai toisesta talteenotetaan.
Löydetty lemmikki saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti takaisin omaan kotiin ja omistajalle aiheutuneet kulut minimoitua.