Evidensia ja Omaeläinklinikka: Eläinlääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen edellytykset on turvattava Suomessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on leikkaamassa Helsingin yliopiston ylläpitämän Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusta 0,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen (Maaseudun Tulevaisuus 31.1.). Leikkausten toteutuminen tarkoittaisi, että maan ainoan eläinlääkäreitä kouluttavan tiedekunnan jo vähennettyjä resursseja joudutaan entisestään pienentämään.

Evidensia ja Omaeläinklinikka ovat erittäin huolissaan suunnitelluista rahoitusleikkauksista ja niiden vaikutuksista. Eläinlääketieteen taso on Suomessa noussut merkittävästi kymmenen vuoden aikana ja osaamistamme arvostetaan maailmalla – näin on oltava jatkossakin. Lisäksi eläinlääkintäalan ammattilaisten korkean osaamisen tarvetta korostavat jatkuvasti kasvava lemmikkien määrä sekä eläinten ja ihmisten yhteistä terveyttä uhkaavat ilmiöt. Muistutamme myös, että leikkausten toteuttaminen olisi voimakkaassa ristiriidassa useiden hallitusohjelman osaamista, koulutusta ja eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden kanssa.

Lemmikit ovat suomalaisille rakkaita perheenjäseniä, joista halutaan pitää yhtä hyvää huolta kuin muistakin läheisistä. Tälläkin hetkellä eläinlääkintäalalla on yleinen osaajapula. Kansainvälinen liikkuvuus on tärkeää, mutta samalla on huolehdittava siitä, että meillä on kotimaassa riittävästi laadukasta koulutusta saaneita ammattilaisia.

Viime kädessä on muistettava, että eläinten terveydestä huolehtimisessa on kyse myös ihmisten ja ympäristön terveydestä. Alkuperältään eläinperäiseksi epäilty koronavirus on tuorein esimerkki zoonoosien vaarasta. Lisäksi mikrobilääkeresistenssi eli mikrobien muuttuminen antibiooteille vastustuskykyisiksi on yksi aikamme suurimmista globaaleista uhista.

Suomessa on jo FINRES-Vet-seurantaraportin mukaan onnistuttu vähentämään mikrobilääkeresistenssiä koirien kohdalla. Lisäksi seuraeläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myynti on raportin mukaan puolittunut vuodesta 2011, kun hoitokäytäntöjä on kehitetty. Tätä myönteistä suuntausta on entisestään tuettava. Yliopistollisen eläinsairaalan valtakunnalliseen erityisrahoitukseen kohdistuvista leikkaussuunnitelmista tuleekin luopua ja päinvastoin kehittää eläinlääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edellytyksiä Suomessa.

:EUROOPAN PARLAMENTTI: Loppu lemmikkien laittomalle kaupalle

Lemmikkieläinten laiton kauppa on valitettavasti todellisuutta EU:ssa. Mepit haluavat suojella eläimiä ja asettaa rikolliset vastuuseen toimistaan.

Lemmikeillä, kuten koirilla ja kissoilla, käydään EU:ssa laitonta kauppaa, joka tuo matalalla riskillä korkeat tuotot rikollisverkostoille.

Ratkaistakseen ongelman mepit vaativat EU:n laajuista toimintasuunnitelmaa, kovempia rangaistuksia ja lemmikkien pakollista rekisteröimistä ympäristövaliokunnan 21. tammikuuta hyväksymässä päätöslauselmassa.

Eurooppalaiset ovat eläinrakkaita

Koirat ja kissat ovat yleisimpiä lemmikkieläimiä EU:ssa, ja monille ne ovat kuin perheenjäseniä. Useimmat EU-kansalaiset pitävät eläinten hyvinvointia tärkeänä: 74 % eurooppalaisista on sitä mieltä, että lemmikkieläimiä pitäisi suojella paremmin.

Laiton kauppa voi johtaa huonoihin kasvatusoloihin, pentujen erottamiseen emoistaan liian nuorina ja pitkiin kuljetusmatkoihin eläintä kuormittavissa oloissa, monesti ilman ruokaa ja vettä.

Myös kansanterveys voi olla vaarassa, sillä laittomasti kasvatettuja ja kaupattuja lemmikkejä ei usein ole rokotettu, joten ne voivat levittää vesikauhua, loisia ja ihmisiin tai kasvatuseläimiin tarttuvia tauteja. Laiton kauppa vääristää myös sisämarkkinoita, sillä alhaiset hinnat houkuttavat ihmisiä ostamaan lemmikkejä netistä ilman, että he ovat tietoisia ostokseen liittyvistä riskeistä.

Toimia eläinten hyvinvoinnin, kuluttajansuojan ja kansanterveyden puolesta

Parlamentti vaati EU:n laajuista lemmikkien rekisteröintijärjestelmää jo vuonna 2016 hyväksytyssä päätöslauselmassa. Nyt mepit vaativat komissiota ehdottamaan EU:n laajuista pakollista tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää kissoille ja koirille, parempaa valvontaa ja tiukempia rangaistuksia lemmikkipassien väärentäjille.

Mepit haluavat myös EU:lle yhteisen määritelmän koiran- ja kissanpentufarmeille, sillä erot eläinten hyvinvointia koskevissa standardeissa johtavat hintaeroihin, mitä laittomat kasvattajat hyödyntävät.

EU:ssa pitäisi olla yhteiset kasvatussäännöt lemmikeille, ja EU-maita pitäisi kannustaa listaamaan valtuutetut kasvattajat ja myyjät rekisteriin, mepit sanoivat. Lisäksi ihmisiä pitäisi kannustaa adoptoimaan ennemmin kuin ostamaan lemmikkejä.

Päätöslauselmasta on tarkoitus äänestää helmikuun täysistunnossa.

Labradorinnoutaja on lyömätön – Suomen suosituin koirarotu rikkoi rekisteröintiennätyksensä

Suomen suosituin koirarotu on labradorinnoutaja, joiden rekisteröintimäärät kasvoivat vuonna 2019 entisestään, kun niitä rekisteröitiin 2307 koiraa. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45111 koiraa.

Labradorinnoutaja kasvattaa suosiota entisestään rikkoen vuosi vuodelta aiempien vuosien rekisteröintiennätyksensä. Rotu nousi suosituimpien koirarotujen ensimmäiselle sijalle vuonna 2010 ja on sen jälkeen pitänyt pintansa. Suomen Kennelliitto rekisteröi 2019 vuonna 2307 labradorinnoutajaa. Määrä kasvoi toissa vuodesta 112 koiralla.

– Labradorinnoutaja on kaikkialla yksi suosituimmista roduista. Ne ovat sopivan kokoisia, mukavaluonteisia ja suhteellisen helppohoitoisia, toteaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen rodun suosiosta.

Toiseksi kiilasi toissa vuoden kolmas, jämtlanninpystykorva, joita rekisteröitiin viime vuonna 1424 koiraa. Kolmanneksi tuli saksanpaimenkoira 1259 rekisteröinnillä.

Tutut rodut jatkavat muutenkin kymmenen suosituimman joukossa. Listalla ei ole toissa vuodesta yhtään uutta rotua, mutta sijoitukset vaihtelevat. Kultainennoutaja nousi yhden sijan viidennestä neljänneksi ja shetlanninlammaskoira paransi sijoitustaan seitsemänneltä sijalta kuudenneksi.

Suomenlapinkoira on kymmenen suosituimman rodun joukossa suurin putoaja, jonka rekisteröintimäärät laskivat viime vuonna 240 koiralla. Se putosi toiselta sijalta viidenneksi. Viidestä kotimaisesta rodusta suurin osa mahtuu kymmenen suosituimman joukkoon. Suomenlapinkoiran lisäksi suomenajokoira sijoittui seitsemänneksi (1046 rekisteröintiä) ja karjalankarhukoira kymmenenneksi (758). Muut kotimaiset rodut sijoittuvat rekisteröinneissä kauemmas kärjestä: kansalliskoiramme suomenpystykorva sijalle 12 (660) ja lapinporokoira sijalle 45 (278).

-Kärkikymmenikössä suurin huolenaihe on suomenajokoira. Sen suosio on laskenut kymmenessä vuodessa puoleen ja 30 vuodessa neljännekseen entisestä lukemasta, Lehkonen sanoo.

Suosituimpien roturyhmien kärki pysyy samana

Koirarodut jaetaan kymmeneen eri roturyhmään käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien perusteella. Näistä ryhmistä suosituin viime vuonna oli pystykorvat ja alkukantaiset koirat, joita rekisteröitiin yhteensä 9850 koiraa. Toiseksi suurin roturyhmä oli seurakoirat 6939 rekisteröinnillä. Nämä pysyivät samoina kuin vuonna 2018, joskin molempien rekisteröintimäärät laskivat hieman. Kolmanneksi suurin ryhmä oli noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat 6411 rekisteröinnillä. Pienin roturyhmä oli vinttikoirat 736 koiralla.

Kaiken kaikkiaan viime vuonna rekisteröitiin 45111 koiraa. Määrä on laskenut vuodesta 2018, jolloin rekisteröitiin 45704 koiraa.

Koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä on tärkeää siksi, että sen jälkeen koira on yksilöitävissä ja sen tiedot pystytään yhdistämään omistajan tietoihin. Jos koira katoaa, tunnistusmerkitty ja rekisteröity koira voi palautua kotiin parhaimmillaan heti löydettäessä.

Rekisteröinti helpottaa myös eläintautien torjuntaa, eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja ongelmatapauksiin puuttumista. Se auttaa myös pentutehtailun torjumisessa, sillä sen avulla voidaan seurata nartulla teetettyjen pentueiden määrää. Lisäksi se mahdollistaa Suomen Kennelliiton yleisen jalostusstrategian mukaisen vastuullisen jalostuksen valvomisen, sillä jalostuksessa käytettävien rekisteröityjen koirien terveys koe- ja näyttelytulokset voidaan varmistaa jalostustietojärjestelmästä.

Suosituimmat rodut 2019

Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä vuodelta 2018.

  1. (1) labradorinnoutaja 2307 (2195)
  2. (3) jämtlanninpystykorva 1424 (1394)
  3. (4) saksanpaimenkoira 1259 (1210)
  4. (5) kultainennoutaja 1227 (1174 )
  5. (2) suomenlapinkoira 1224 (1464)
  6. (7) shetlanninlammaskoira 1071 (1015)
  7. (6) suomenajokoira 1046 (1151 )
  8. (10) jackrussellinterrieri 864 (826)
  9. (9) harmaa norjanhirvikoira 802 (846)
  10. (8) karjalankarhukoira 758 (900)

Evidensia julkaisi oppaan lyhytkuonoisten koira- ja kissarotujen terveysongelmista omistajien tueksi

Eläinlääkärin opas: lyhytkuonoiset rodut -julkaisu on Evidensian keino vaikuttaa brakykefaalisten lemmikkien elämänlaadun parantamiseen pitkällä aikavälillä.

Julkaisu on tarkoitettu lyhytkuonoisten lemmikkien omistajille sekä henkilöille, jotka harkitsevat lyhytkuonoisen ja -kalloisen eli brakykefaalisen lemmikin hankkimista. Vaikka lyhytkuonoisten lemmikkien terveysongelmat ovat tunnistettu tosiasia, tietoa on helposti saatavilla ja aihe on ollut esillä myös julkisessa keskustelussa, niin lyhytkuonoisten rotujen suosio on yhä lisääntynyt maailmanlaajuisesti.

Haluamme edistää lemmikkien hyvinvointia ja yksi keino siihen on tiedon jakaminen. Esite käsittelee yleisimpiä lyhytkuonoisiin rotuihin liittyviä kysymyksiä. Sen tarkoituksena on auttaa ymmärtämään lyhytkuonoisten rotujen terveysongelmia ja opastaa, kuinka ongelmista kärsivää yksilöä voidaan hoitaa. Aiheesta tietoiset omistajat voivat havaita ongelmat aikaisemmin ja näin omistajalla on paremmat valmiudet parantaa lemmikkinsä elämänlaatua.

”Vakavien terveysongelmien oireita voidaan helpottaa hoidolla, mutta laajempaa ongelmaa pelkkä oireiden hoito ei paranna. Siksi meidän tehtävämme eläinlääkäreinä on valistaa ja auttaa koiranomistajia sekä tukea tervettä jalostusta. Tämä opas on yksi konkreettinen toimi, jolla voimme vaikuttaa”, kertoo Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja ja Clinical Boardin puheenjohtaja Anssi Tast.

Kunnioitamme potilaitamme, huolehdimme niistä empaattisesti, ja teemme ainoastaan eläinlääketieteellisesti ja eettisesti perusteltuja tutkimuksia ja hoitotoimia.

”Jokainen lemmikki omistajineen on tervetullut vastaanotollemme. Tämä on kannanottomme näiden lemmikkien elämänlaadun parantamiseksi. Emme tuomitse yksilöitä, vaan kannustamme vastuulliseen kasvatukseen vuoropuhelun ja osallistamisen avulla. Sloganimme mukaisesti kohtaamme tunteella ja hoidamme tieteellä”, summaa Anssi.

Evidensia on osa IVC Evidensiaa, Euroopan suurinta eläinlääkintäpalveluiden tarjoajaa. IVC Evidensian materiaaliin ”A Guide to Brachycephalic Breeds” perustuvan, Suomeen sopivan version sisällöstä on työstänyt Evidensian Clinical Board. Clinical Board on Evidensian eläinlääketieteellinen asiantuntijafoorumi, jonka muodostaa kymmenen eläinlääketieteen ja hoitotyön ammattilaista.

Oppaaseen pääsee tutustumaan tästä linkistä. Opasta löytyy pian myös Evidensia-eläinlääkäriasemilta.

Kissat ja kynttilät – voiko kissataloudessa polttaa kynttilöitä turvallisesti?

Valokuvaaja: Sara Setterwall

Vuoden pimeään aikaan kynttilät tuovat kotiin tunnelmaa, mutta uteliaat kissat ja palavat kynttilät eivät aina ole paras mahdollinen yhdistelmä. Ole siis tarkkana polttaessasi kynttilöitä, jos kodissasi on kissoja. Kissalle turvallisin vaihtoehto on sähkö- tai paristokäyttöinen kynttilä.

Kynttilä voi valitettavan helposti aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita kissataloudessa. Moni kissa ei ymmärrä, että kynttilä voi olla vaarallinen ja onnettomuus voi sattua nopeasti. Myös tavallisesti rauhallinen kissa voi muuttua uteliaaksi ja haluta tutkia palavaa kynttilää tarkemmin.

Liekki voi vahingoittaa kissaa ja kotia

Uteliaan kissan tutkiessa kynttilää tai liekkiä kissan viiksikarvat tai pitkät rintakarvat voivat kärventyä tai syttyä palamaan. Kissa voi myös polttaa tassunsa tai saada siihen steariinia.

Vaikka kissaa ei kynttilä niin kiinnostaisikaan, kissan kiemurteleva häntä voivat osua liekkiin ja syttyä tuleen kissan kulkiessa kynttilän ohi.

Kissa voi myös vahingossa (tai tahallaan) kaataa tai tiputtaa kynttilän, jolloin kaatunut tai pudonnut kynttilä voi sytyttää esimerkiksi verhon tai pöytäliinan tuleen. Jos kynttilä on lasisen tuikun sisällä, lasi voi särkyä ja kissa voi saada lasinsirusta haavan tassuun.

Tarkkaile kissaa ja sijoita kynttilät oikein

Kynttilöitä ei ikinä kannata jättää palamaan valvomatta – eikä varsinkaan kissataloudessa. Polta kynttilöitä vain ollessasi itse samassa huoneessa ja pidä kissaasi silmällä.

Kynttilät kannattaa aina sijoittaa kissan ulottumattomiin ja alustoille, joissa kissa ei saa muutenkaan olla, esimerkiksi ruokapöydälle. Älä sijoita palavia kynttilöitä kissan tavallisille kulkureiteille tai tähystyspaikoille kuten ikkunalaudalle.

Kissataloudessa kannattaa välttää matalareunaisia tuikkuja ja pitkiä kynttilöitä, joissa liekki on esillä ja helposti kissan ulottuvilla. Yksi vaihtoehto on asettaa palavat kynttilät isokokoisen lyhdyn sisään, jotta kissa ei pääse käsiksi liekkiin. Varmista kuitenkin, että lyhty on sopivan iso ja sellaisessa paikassa, että kissa ei varmasti saa kaadettua tai tiputettua lyhtyä.

Turvallisin vaihtoehto

Turvallisin kynttilä kissatalouteen on sellainen, joka ei pala. Nykyään on tarjolla laaja valikoima erilaisia patterikäyttöisiä ja sähköisiä kynttilöitä, kynttelikköjä sekä tuikkuja, jotka ovat yhtä tunnelmallisia kuin aidot palavat kynttilät.

Tutkijat löysivät saksanpaimenkoirien lonkkaniveldysplasiaan liittyviä perimän jaksoja

Suomalaistutkimus paljasti uusia lonkkaniveldysplasiaan liittyviä geenialueita. Lisäksi tutkijat löysivät nivelten kehitykseen liittyvän geenin säätelyalueelta muutoksen, joka mahdollisesti suojaa lonkkavialta. Yli 500 saksanpaimenkoiraa käsittävä tutkimus vahvistaa kuvaa siitä, että sairaus on monen tekijän summa.

Koirien lonkkaniveldysplasia on monitekijäinen, perinnöllinen sairaus, joka voi nivelrikon edettyä pitkälle olla erittäin kivulias ja lopulta johtaa koiran lopettamiseen. Vastaavaa sairautta esiintyy myös ihmisillä, ja se on varsin yleinen esimerkiksi saksanpaimenkoirilla.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorit Antti Iivanainen ja Hannes Lohi tutkimusryhmineen ovat selvittäneet tarkemmin lonkkaniveldysplasian perinnöllistä taustaa. Tutkimukseen kerättiin röntgenkuvat ja näytteet hieman yli 500 saksanpaimenkoirasta. Tutkijat käyttivät yleistä jaottelua, jossa koirien lonkkanivelet luokitellaan A-, B-, C-, D- tai E-luokkaan röntgenkuvista havaittujen muutosten perusteella. A-luokka viittaa normaaliin rakenteeseen ja E-luokka vakaviin nivelmuutoksiin.

Tutkijat vertasivat eri lonkkanivelluokkia keskenään uusien geenialueiden löytämiseksi. Tutkimus paljasti neljä lonkkaniveldysplasiaan liittyvää geenialuetta kromosomeissa 1 ja 9. Kromosomin 9 geenialueelta löytyi kiinnostava nivelten kehitykseen vaikuttava ehdokasgeeni, NOG.

Sekä hiirillä että ihmisillä NOG-geenin normaalin toiminnan on osoitettu olevan aivan oleellista nivelten kehityksen kannalta. NOG-keeni on pysynyt samankaltaisena eri lajeilla, joten sen perusteella on päätelty sen oikeanlaisen toiminnan olevan oleellista nivelten kehitykselle myös koirilla.

Tutkimuksissa löydettiin terveiltä tai vain lievää lonkkaniveldysplasiaa sairastavilta koirilta muutoksia NOG-geenin säätelyalueelta.

– Muutokset eroavat ihmisillä tavatuista mutaatioista. Ne eivät muuta geenin perusteella syntyvän noggin-proteiinin rakennetta tai toimintatapaa, vaan vaikuttavat aktiivisen proteiinin määrään tietyissä olosuhteissa. Nämä geneettiset muutokset näyttävät suojaavan koiria vakavilta nivelmuutoksilta, kertoo tohtorikoulutettava Lea Mikkola eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että lonkkaniveldysplasialla on monia taustatekijöitä. Sairauden kehittymiseen vaikuttavat useat geenit, joten niiden tunnistaminen vaatii isoja tutkimusaineistoja.

– Tuloksista ei vielä tässä vaiheessa ole työkaluksi lonkkavian diagnostiikkaan tai jalostukseen. Tutkimusryhmien välinen yhteistyö jatkuu nyt uusien geenialueiden tunnistamiseksi saksanpaimenkoirista isommassa aineistossa sekä muilla roduilla, Lea Mikkola toteaa.

Tutkijat jakavat tutkimuksen onnistumisesta kiitoksia yhteistyökumppaneilleen.

– Lonkkakuvien huolellinen uudelleentarkastelu, sujuva yhteistyö Kennelliiton ja Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa sekä Hannes Lohen tutkimusryhmän laaja biopankki näytteineen mahdollistivat osaltaan onnistuneen ja merkittävän lopputuloksen, kertoo hankkeesta vastaava professori Antti Iivanainen.

Artikkeli:
Lea I. Mikkola, Saila Holopainen, Anu K. Lappalainen, Tiina Pessa-Morikawa, Thomas J. P. Augustine, Meharji Arumilli, Marjo K. Hytönen, Osmo Hakosalo, Hannes Lohi, Antti Iivanainen. Novel protective and risk loci in hip dysplasia in German Shepherds. PLOS Genetics 19.7.2019

Tutkimusta rahoittivat esimerkiksi Suomen Akatemia, Canine Health Foundation (American Kennel Club), Jane ja Aatos Erkon säätiö ja Biocentrum Helsinki.

Suomen Kissaliitto ry: 1.1.2020 voimaan tuleva sääntömuutos koskien pentujen luovutusikää

Kasvatus- ja rekisteröintisäännöt 2.3.3 Pennut

Pentuja ei saa luovuttaa uudelle omistajalle tai uuteen kotiin ennen kuin ne ovat 12 viikon ikäisiä ja niillä on täydellinen rokotussuoja kissaruttoa (feline panleucopenia) ja kissaflunssia (feline calici -virus & feline herpes -virus) vastaan, mikäli eläinlääkäri ei ole toisin opastanut.

[Kissaliitto Luovutettavan pennun tulee olla vähintään 14 viikon ikäinen, vähintään kilon (1 kg) painoinen, tunnistusmerkitty mikrosirulla ja sillä tulee olla viranomaisen suosituksen mukainen rokotussuoja.]

Sääntö astuu voimaan 1.1.2020. Kansallinen tiukennos rokotuksista ja luovutusikä 14 viikkoa, koskee pentuja, jotka SYNTYVÄT 1.1.2020 jälkeen.
**************************

1.1.2020 alkaen
Näyttelysäännöt 7.4 Sääntörikkomukset

Näytteilleasettajaa, näyttelyn järjestävän yhdistyksen toimihenkilöä, assistenttia, omistajan valtuuttamaa kissaesittelijää, tuomarioppilasta tms. joka on näyttelyalueella selkeästi päihteiden vaikutuksen alaisena ja/tai häiritsee arvostelua, eläinlääkärintarkastusta, kissoja tai yleisöä, tai käyttäytymisellään asettaa kissan turvallisuuden tai hyvinvoinnin vaaraan, kehotetaan välittömästi järjestäjän toimesta poistumaan näyttelypaikalta ja asiasta ilmoitetaan näyttelytoimikunnalle.

Lisätty tarkennus häiriökäyttäytymisestä.
********************************

3.9. Diskaavat viat

[Jos kissaa ei sen aggressiivisuuden (vihainen, hermostunut) takia saada arvosteltua, tuomari antaa kissalle arvostelutuloksen DISK.
Jos kissa käyttäytyy aggressiivisesti luokka-arvostelun jälkeen esim. parhaiden valinnoissa (VP, TP, näyttelyn paras), se ei voi jatkaa kilpailua, vaan tuomari lisää kissan arvosteluseteliin merkinnän DISK perusteluna aggressiivinen käytös, mutta kissa säilyttää luokka-arvostelussa saamansa arvostelutuloksen.
Näyttelyn järjestäjän on ilmoitettava DISK-arvostelutulokset, joiden perusteluna on aggressiivinen käytös, kissan kaikille omistajille sekä Suomen Kissaliiton rotukirjaajalle. Rotukirjaajan tulee pitää luetteloa aggressiivisuuden vuoksi DISK-arvostelun saaneista kissoista.
Kissan saatua kolmannen DISK-tuloksen aggressiivisuuden vuoksi ilmoittaa rotukirjaaja kissan kaikille omistajille ja NTK:n sihteerille, että kissa on kilpailukiellossa.
Jos kissa on saanut arvostelutuloksen DISK perusteluna aggressiivinen käytös, voidaan se omistajan niin halutessa viedä pois näyttelypaikalta jo ennen näyttelyn sulkemista ilmoittamalla kissan poisviennistä näyttelyn johdolle.]

Säännöstä poistettu ”keltainen-kortti”, muuten ennallaan.

****************************
1.1.2020 alkaen Kissaliiton alaisia jäsenyhdistyksiä (Rotukissayhdistyksiä) on 14, kun riviin astuu uutena rotukissayhdistyksenä Lännen Rotukissayhdistys ry, LROK.

********************************************
Muut sääntöihin tehdyt korjaukset ja muutokset on luettavissa Kissaliiton kotisivuilta julkaistavissa kasvatus- ja rekisteröintisäännöistä sekä näyttelysäännöistä 1.1.2020

Sosterin eläinlääkintä rauhoittelee koiranomistajia Norjan koirien veriripulitapauksista

Norjassa on kuollut lyhyen ajan sisällä noin 20 koiraa vakavaan veriripuliin. Tautitapausten selvitystyö on vielä kesken, taudin tartunnallisuudesta ei ole todisteita. Sosterin eläinlääkinnän mukaan tautitapauksia ei ole esiintynyt viime aikoina tavallista enempää Savon alueella, eikä Ruokaviraston mukaan Suomessa ole havaittu mitään epidemiaan viittaavaa.

Suomessa esiintyy säännöllisesti koirien verenvuotoista suolistosairautta (AHDS eli acute hemorrhagic diarrhea syndrome) yksittäistapauksina.

–          Tauti ei ole yleensä tartunnallinen, vaan koirayksilön suoliston häiriötila.  Sairaus voi olla voimakasoireinen, harvoissa tapauksissa jopa kuolemaan johtava, Sosterin eläinlääkäri Tinja Toikka sanoo.

Tautitapausten esiintyminen on normaalilla tasolla Savon alueella 

Tautitapauksia ei ole esiintynyt viime aikoina tavallista enempää Savon alueella, eikä Ruokaviraston mukaan Suomessa ole havaittu mitään epidemiaan viittaavaa eli tautitapausten alueellista ryvästymistä.

–          Jos koiralla esiintyy voimakasta veristä ripulia tai oksentelua, on syytä olla pian yhteydessä eläinlääkäriin, Toikka sanoo.

Pieni määrä punaista verta ulosteessa ripulin yhteydessä ei ole vaarallista: punainen veri tulee peräsuolen alueelta ja kertoo vain suolen pinnan ärtyneen ripulin seurauksena. Syvemmältä suolistosta tuleva veri on tavallisimmin tummaa.

Sosterin eläinlääkintä yhteystiedot kansalaisille: www.sosteri.fi/elainlaakaripaivystys

Ruokaviraston tiedote aiheesta 9. syyskuuta 2019:

 https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/ajankohtaista-laboratoriopalveluista/suomessa-ei-toistaiseksi-koirien-veriripuliepidemiaa/

BEST-ININ SUORA LÄHETYS NÄYTTÄÄ, MITEN KOIRANPENTU SAA HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄÄN

Suomen ensimmäinen koiranpentulive on Atria-konserniin kuuluvan Best-In Oy:n ja Perjantain yhteistyön tulosta. Mainostoimistokilpailun jälkeen samaa matkaa on tassuteltu keväästä lähtien, livelähetys pentulaatikosta alkoi 27.8. Jo starttiviikolla Pentuliven parissa vietettiin yhteensä 70 436 minuuttia.
– Haluamme lisätä avoimuutta ja tuoda esille vastuullisia, suomalaisia kasvattajia, kiteyttää koiran tuoreruuistaan tunnetun Best-In Oy:n toimitusjohtaja ANTTI SEPPÄ.

Miljoonat suomalaiset ovat jo ihastelleet luonnonvaraisia eläimiä taltioivia livelähetyksiä: kamerat ovat seuranneet niin norppaa, metsäpeuraa, kyykäärmettä kuin kalasääskeäkin. Nyt Best-In ja Perjantai nostivat videokameran luupin alle terrieripentueen Pirkanmaalta. Live on käynnissä 24/7 osoitteessa www.best-in.fi/pentulive.

– Tilastokeskuksen mukaan maassamme on noin 700 000 koiraa, joten lemmikkien elämä kiinnostaa. On olennaista tietää, millaisista oloista pennut tulevat ja miten koirista pidetään huolta heti – ensimmäisistä viikoista lähtien, Seppä sanoo.

Best-In tahtoo paikan suomalaisista jääkaapeista

Perjantain ideoima Best-In Pentulive on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa koiranpentujen elämään jo 3-viikkoisesta lähtien – aina luovutusikään asti. Liki 5 viikkoa kestävän suoran lähetyksen tähtenä on jackrusselinterrieripentue Pirkanmaalta: emä Lilo ja sen kuusi pentua. Livelähetyksen aikana koirat kasvavat uneliaista pikkupennuista vauhdikkaiksi vipeltäjiksi, jotka ottavat kontaktia toisiinsa ja ympäristöönsä. Kaikki kehitysaskeleet välittyvät YouTuben kautta katsojille: silmät aukeavat, pennut saavat jalat alleen… ja makumaailma laajenee maidosta kiinteään ruokaan.

– Kotimainen Best-In on mukana, koska se haluaa vastuullisten kasvattajien tavoin tarjota hyvät eväät elämään jo pentulaatikosta alkaen. Pentulive on hyvän mielen tosi-TV:tä parhaimmillaan, mutta kyllä meillä on tälle kampanjalle vahvat kaupalliset tavoitteet. Pentuliven ”kotipesä” on Best-Inin hiljattain uusituilla nettisivuilla. Jo ensimmäisellä viikolla Pentulive-alasivu ladattiin yli 17 800 kertaa, kertoo Perjantai Markkinointiviestintä Oy:n toimitusjohtaja Kati Nyberg.

– Tavoitteena on ohjata koiraihmiset Best-Inin tuotteiden pariin ja tehdä tunnetuksi sekä kotimaista valmistusta, suomalaisia raaka-aineita, korkealaatuista koiran tuoreruokaa että lähikauppaa ostopaikkana. Tunnettuuden ja tietoisuuden kasvu auttaa meitä saavuttamaan myös myyntitavoitteet, Nyberg kiteyttää.

Sosiaalisessa mediassa tavoitteena jaot ja tägäykset

Pentukuumeen toivotaan leviävän nopeasti laajalle koiranomistajien ja koiraharrastajien keskuudessa. Jotta potentiaalit – myös koiran hankintaa harkitsevat – löytävät Best-In Pentuliven pariin, nojaa kampanja vahvasti sosiaaliseen mediaan ja digimedioiden mahdollistamaan kohdennettuun näkyvyyteen.
Perjantain tiimissä suunnittelijat, videoeditoijat ja koodarit ovat tehneet kiinteää yhteistyötä kasvattajan ja Best-Inin kanssa. Toiveena on päästä seuraamaan tavalla tai toisella Lilon pentujen elämää myös heidän uusissa kodeissaan.

– Onhan se ihanaa, että pentulaatikkoon pääsee kurkistamaan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että live todellakin koukuttaa: pentuja pitää käydä vilkaisemassa monta kertaa päivässä – nyt kun ne ovat jo päässeet telmimisen makuun. Aika hurahtaa pentulaatikon reunalla: keskimääräinen katseluaika on nyt yli 20 minuuttia kerrallaan. Tämän ”viestin” pariin on ihan pakko palata. Mikähän muu kampanja pitää kohderyhmän yhtä tiukasti otteessaan useita viikkoja, copywriter Katri Kallionpää miettii.

#bestin #pentulive #pentukuume

Livelähetys ja lisätietoja: www.best-in.fi/pentulive

Suomessa ei toistaiseksi koirien veriripuliepidemiaa

Norjan elintarviketurvallisuusvirasto on uutisoinut Norjassa useilla koirilla jopa kuolemaan johtanutta veriripulia. Koirien sairastumisen syy ei ole vielä tiedossa. Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu vastaavaa, tietylle paikkakunnalle tai alueelle keskittyvää ryvästymistä. Ruokavirasto seuraa tilannetta ja tiedottaa lisää tarpeen vaatiessa.

Norjassa ei toistaiseksi ole löydetty selvää yksittäistä syytä koirien sairastumiselle. Koirasta toiseen tarttuvaa aiheuttajaa ei ole todettu ja alustavassa taustakyselyssä sairastuneiden koirien väliltä ei ole löydetty yhdistäviä tekijöitä. Selvitystyö on edelleen kesken ja voi kestää vielä viikkoja.

Suomessa esiintyy koirien verenvuotoista suolistosairautta yksittäisinä tapauksina melko säännöllisesti ympäri vuoden. Sairaus tunnetaan nykyään nimellä AHDS eli acute hemorrhagic diarrhea syndrome, ennen sitä kutsuttiin nimellä hemorrhaginen gastroenteriitti eli HGE.

Taudin laukaisevat syyt tunnetaan vielä huonosti, mutta se ei ole koirasta toiseen tarttuva. Sairauteen on yhdistetty suoliston bakteeritasapainon vakava häiriintyminen ja tiettyjen bakteerien, tyypillisesti Clostridium-bakteerien, hallitsematon kasvu. Nämä bakteerit voivat tuottaa erilaisia bakteerimyrkkyjä, jotka vaurioittavat suolen limakalvoa. Vielä ei ole täyttä varmuutta, onko bakteeriylikasvu sairauden alkuperäinen aiheuttaja vai seuraus. Kyseisiä bakteereita esiintyy myös terveiden eläinten suolistossa sekä ympäristössä.

Yleensä sairautta esiintyy yksittäistapauksina, mutta myös paikalliset taudinpurkaukset ovat mahdollisia. Suomessa edellinen laajempi taudinpurkaus on havaittu Itä-Suomessa noin 10 vuotta sitten. Usein sairautta esiintyy enemmän lämpimänä loppukesänä ja syksynä.

Sairauden oirekuva on yleensä äkillisesti alkava ja nopeasti etenevä. Mikäli koira alkaa ripuloida tai oksentaa runsaasti verta ja sen yleisvointi heikkenee (väsymys, voimattomuus), tulee ottaa mahdollisimman nopeasti yhteyttä eläinlääkäriin.

Lue Ruokaviraston uutinen 6.9.2019

Lisää tietoa Norjan viranomaisten tiedotteesta
Informasjon fra Veterinærinstituttet

Lisää tietoa suomen pystykorvan veriripulista 

Kysymyksiä ja vastauksia Norjan tautitapauksista Suomen Kennelliiton sivulta 

1 2 3 4