Suklaa, narsissit ja tulppaanit ovat lemmikeille myrkyllisiä

Suvi Salminen, Evidensia Eläinlääkäripalvelut

Pääsiäisenä etenkin suklaat on syytä pitää eläinystävän ulottumattomissa. Jos huomaa esimerkiksi koiran syöneen suklaata, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Evidensia Eläinlääkäripalveluiden sivuilta löytyy suklaamyrkytystä koskevan tiedon lisäksi nyt myös laskuri, jolla voi arvioida koiran myrkytystä ja suklaan myrkyllisyysrajoja. Myös monet kevään kukista ovat syötyinä lemmikeille vaarallisia.

Suklaan makea ja rasvainen maku, tuoksu ja koostumus ovat monelle koiralle mieluisia. Tilaisuuden tullen koirat saattavat ahmaista suklaata suuriakin määriä. Herkullisesta mausta huolimatta suklaan sisältämä teobromiini on myrkyllistä koirille.

Suklaamyrkytyksen oireita ovat muun muassa oksentelu, vatsakivut, ripuli, levottomuus, sydämen rytmihäiriöt, kouristukset sekä lisääntynyt juominen.

Jos epäilee koirallaan suklaamyrkytystä, tulee ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Mitä paremmin tietää syödyn suklaan määrän, kaakaopitoisuuden ja syöntiajankohdan, sitä helpompi eläinlääkärin on arvioida, minkälaista ensiapua koira tarvitsee.

Evidensia Eläinlääkäripalveluiden sivuilla on nyt julkaistu suklaalaskuri, jonka avulla voi arvioida koiran suklaamyrkytystä ja suklaan myrkyllisyysrajoja. Laskuri perustuu brittiläisen Vets Now -eläinlääkäriaseman laskuriin. Evidensia ja Vets Now ovat osa 11 Euroopan maata kattavaa IVC Evidensia -konsernia.

Suklaan sisältämän teobromiinin sietokyky on yksilöllistä. Jos on mahdollista, että useampi koira on voinut syödä suklaata, on hyvä ottaa ne kaikki mukaan eläinlääkäriin.

Myrkytysoireita aiheuttava annos teobromiinia on yleensä noin 20 mg kiloa kohti. Tämä vastaa noin 10–15 g/kg maitosuklaata tai noin 4 g/kg tummaa suklaata, mutta määrä voi olla pienempikin, riippuen suklaan kaakaopitoisuudesta.

Yhden suklaapalan paino on noin 6 g. Mitä tummempaa suklaa on, sen vaarallisempaa se on koiralle. Teobromiinia löytyy myös kaakaopavuista, teestä ja kolajuomista, mutta todennäköisin myrkytyksen aiheuttaja koiralle on suklaa makeisissa tai leivonnaisissa.

On myös hyvä huomata, että vaikka valkoisessa suklaassa ei juurikaan ole kaakaota, se voi sisältää mm. kaakaorasvaa, sokeria ja maitotuotteita, jotka kaikki ovat koiralle haitallisia ja voivat aiheuttaa vatsaoireita.

Suklaan lisäksi monet kevään sipuli- ja leikkokukat ovat lemmikeille myrkyllisiä.

Esimerkiksi tulppaani aiheuttaa kissalle oireina oksentamista, ripulia, kuolaamista ja apaattisuutta. Kukkasipuli on myrkyllisin osa eli varsinkin asetelmat, joissa kukkasipulit ovat näkyvissä, tulee pitää täysin erossa lemmikeistä. Epäillyissä myrkytystapauksissa on otettava välittömästi yhteys eläinlääkäriin.

Narsissi on koiralle myrkyllinen, ja sen syöminen on vaaraksi myös kissoille.

Eniten myrkyllisiä ainesosia on sipulissa, mutta myös kukkien ja lehtien syöminen voi aiheuttaa oireita. Narsissin syöminen voi aiheuttaa rajujakin oireita, kuten oksentelua, ripulia ja sydämen rytmihäiriöitä.

Paras tapa huolehtia turvallisesta pääsiäisestä lemmikin kanssa onkin pitää sekä pääsiäisen herkut että silmänilot poissa eläinten ulottuvilta.

Lemmikinomistaja, näin varaudut kyykäärmeiden ja punkkien heräilyyn

Lämpimän talven vuoksi kyyt ovat olleet liikkeellä varhain, ja ensimmäisiä kyyn puremia lemmikkejä hoidettiin Evidensian eläinlääkäriasemilla jo maaliskuun lopussa. Pian on aika varautua myös punkkikauden alkuun.

Kyyn myrkky vaikuttaa verenkiertoelimistöön ja hyytymisjärjestelmään. Pahimmillaan purema voi olla kohtalokas. Siksi pureman saanut lemmikki on aina toimitettava ripeästi eläinlääkärin hoitoon.

– Tavallisimmin kyynpureman saanut potilas on maastossa tai pihalla vapaana ulkoillut koira, joka on tutkiskellut kyyn piilopaikkoja turhan uteliaasti. Siksi purema on usein pään alueella tai eturaajoissa. Kissat onnistuvat useimmiten väistämään käärmeitä, mutta kyyn puremia kissapotilaitakin tavataan myös jonkin verran, sanoo päivystävä eläinlääkäri Ida-Maria Kouvo Evidensian verkostoon kuuluvasta Espoon Eläinsairaalasta.

Oireiden voimakkuuteen vaikuttavat monet seikat, kuten esimerkiksi lemmikin ikä ja koko, pureman sijainti sekä myrkyn määrä.

– Kyynpureman tavallisin oire on voimakas turvotus, mustelma ja kipu purema-alueella. Oireet voivat ilmetä pureman jälkeen muutamissa minuuteissa tai vasta parissa tunnissa. Kyynpureman saanut lemmikki muuttuu usein vaisuksi ja voimattomaksi. Se saattaa myös esimerkiksi oksentaa, ripuloida, läähättää voimakkaasti ja kuolata. Puremakohdassa voi olla nähtävissä kaksi pientä pistohaavaa noin 4 mm:n etäisyydellä toisistaan, mutta aina puremajälkiä ei paikallisteta, Kouvo kuvaa

Kyytablettia ei suositella ensiavuksi

Jos kyy puree lemmikkiä, eläin tulee pitää mahdollisimman liikkumattomana. Myös puremakohdan käsittelyä ja liikuttelua on vältettävä, jotta myrkky ei leviä elimistöön. Nimestään huolimatta kyytablettia ei lähtökohtaisesti tule antaa lemmikille.

– Hydrokortisonin tehoa kyynpureman hoidossa ei ole pystytty todistamaan, minkä vuoksi kyytablettia ei suositella lemmikille kyynpureman ensiavuksi. Kyytabletti voidaan kuitenkin antaa oireiden lievittämiseksi riskiarvion jälkeen, jos oireet ovat henkeä uhkaavia ja matka eläinlääkäriin on pitkä. Tässä tapauksessa on kuitenkin konsultoitava eläinlääkäriä ennen lääkkeen antamista, Kouvo painottaa.

Kyynpureman jälkeen lemmikki on syytä kantaa autoon ja viedä viivytyksettä eläinlääkäriin. Kouvon mukaan kyynpuremat ovat kesällä hyvin tavallinen syy hakeutua eläinlääkäripäivystykseen.

– Kyynpuremaa hoidetaan klinikalla suonensisäisellä nestehoidolla ja kivunlievityksellä. Vakavimmissa tapauksissa potilaalle voidaan antaa kyyn myrkyn vasta-ainetta, jota on saatavilla useimmilta Evidensian eläinlääkäriasemilta. Vasta-aine tulisi antaa viimeistään 24 tunnin kuluessa kyynpuremasta. Tulehduskipulääkkeitä ei saa antaa kyyn puremalle potilaalle missään vaiheessa. Joskus potilas saattaa tarvita suonensisäistä nestehoitoa eläinsairaalassa usean vuorokauden ajan, Kouvo kertoo.

Punkin aiheuttamia oireita voi olla vaikea tunnistaa

Punkit eli puutiaiset lähtevät liikkeelle maan lämpötilan ollessa noin +4 astetta. Usein punkin huomaa vasta, kun se on kasvanut noin herneen kokoiseksi imemästään verestä. Lemmikkien merkittävimmät puutiaisvälitteiset tartuntataudit ovat borrelioosi ja anaplasmoosi. Kouvon mukaan vasta-ainetutkimusten perusteella on todettu, että myös puutiaisaivokuume tarttuu herkästi koiriin, mutta vain pieni osa sairastuu kliinisesti.

– Punkkivälitteisten sairauksien oireita lemmikeillä ovat esimerkiksi kuume, ontuminen, huonontunut yleiskunto ja vatsavaivat. Oireet voivat ilmetä vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua tartunnasta, minkä takia yhteyttä punkin puremaan voi joskus olla vaikea löytää. Mitä kauemmin punkki on kiinnittyneenä lemmikkiin, sitä suuremmaksi tartunnan riski kasvaa, Kouvo valaisee.

Punkkiaikana säännöllinen punkkitarkastus ja jo kiinnittyneiden punkkien irrottaminen onkin tärkeä osa punkkien levittämiltä taudeilta suojautumista. Punkki poistetaan lemmikin iholta tarttumalla siihen mahdollisimman läheltä ihoa ja pyörittelemällä punkki irti. Punkkipihdit tai punkkilasso ovat hyviä työkaluja tähän. Ihoon voi jäädä pieni kohouma, joka häviää ajan kuluessa.

–Punkin puremaa voi puhdistaa kirvelemättömällä paikallisantiseptilla ja tarvittaessa lemmikkiä tulee estää nuolemasta aluetta tulehdusten välttämiseksi. Jos puremakohta tulehtuu, ole yhteydessä eläinlääkäriin. Suurin osa punkinpuremista voidaan hoitaa kotona, mutta tarvittaessa punkin irrotus ja tulehtuneen puremakohdan jälkihoito voidaan tehdä myös klinikalla, Kouvo neuvoo.

Sama punkkilääke ei sovi koiralle ja kissalle

Punkkien karkottamiseen on kehitetty erilaisia lääkevalmisteita.

– Lemmikki kannattaa suojata puutiaisilta heti kun lämpötila ulkona alkaa keväällä nousta, jotta suoja on mahdollisimman tehokas, Kouvo korostaa.

Sama punkkilääke ei aina sovi sekä kissalle että koiralle, ja osa koirille tarkoitetuista valmisteista voi olla kissoille jopa hengenvaarallisia.

– Tilanne voi olla vakava, jos kissa pääsee esimerkiksi nuolemaan koiran turkille valeltua liuosta. Esimerkiksi permetriiniä sisältävät puutiaishäädöt ovat kissoille hyvin vaarallisia. Mikäli samassa kodissa asuu sekä kissoja että koiria, on erityisen tärkeää keskustella sopivimman punkkihäädön valinnasta eläinlääkärin kanssa, Koivo kertoo.

Koiralle suun kautta annettava tabletti tappaa kerta-annoksena punkkeja joko kuukauden tai kolmen kuukauden ajan riippuen lääkkeestä. Paikallisvaleluliuokset vaikuttavat noin neljän viikon ajan ja ne levitetään koiran tai kissan iholle. Lääkkeelliset punkkipannat vaikuttavat 6–8 kuukautta ja niitä pidetään koiran tai kissan kaulassa koko ajan. Osa pannoista sisältää ympäristölle vahingollisia aineita. Tällaiset pannat tulee poistaa, jos lemmikki menee uimaan.

Punkkilääkkeet – kuten muutkin lääkkeet – voivat harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa lemmikille myös haittavaikutuksia.

– Tällaisia voivat olla esimerkiksi paikalliset iho-oireet tai yleisoireet, kuten pahoinvointi. Sama lääkevalmiste ei välttämättä sovi kaikille saman perheen lemmikeille. Mahdollisista lääkeaineallergioista ja muista yliherkkyyksistä kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa, jotta jokaiselle lemmikille saadaan valittua sopivin vaihtoehto, Kouvo sanoo.

Lemmikit ja korona – pitääkö lemmikinomistajan huolestua?

Kissojen tai koirien ei tiedetä sairastuneen, välittäneen tai tartuttaneen koronavirus COVID-19:a ihmisiin tai toisiin eläimiin. LähiTapiolan LemmikkiHelppi-etäeläinlääkäripalvelun eläinlääkärin Eva Kaistin mukaan tätä ei kuitenkaan voida täysin poissulkea tämänhetkisen tiedon pohjalta, mutta tavallisella maalaisjärjellä pärjää pitkälle myös tässä tilanteessa.

-Tämänhetkisen tiedon valossa lemmikkieläinten suhteen ei ole tarvetta tehdä erityisiä suojatoimenpiteitä. Mihin tahansa infektiotautiin sairastuneen on kuitenkin hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä ja pestä kädet huolellisesti esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä, Kaisti kertoo.

Varaudu erityisesti kroonisesti sairaan lemmikin kanssa

Koronaviruksen aikana lemmikinomistajan kannattaa varautua vaikeuksiin käydä eläinlääkärissä. Esimerkiksi oma sairastuminen ja siitä aiheutuva karanteeni estäisivät eläinlääkärissä käynnin.

Mikäli oma lemmikki on kroonisesti sairas, on eläimen lääkevarastot ja reseptitilanne hyvä käydä läpi. Eva Kaistin mukaan muutaman kuukauden lääketarpeet on hyvä olla varastossa ja reseptit voimassa kesään 2020 saakka. Tarvittavaa kontrollikäyntiä on hyvä tiedustella lemmikin aiemmin fyysisesti tutkineelta ja hoitaneelta eläinlääkäriltä. Kriisin pahentuessa eläinklinikoilla saatetaan joutua perumaan ei-kiireellisiä toimenpiteitä ja priorisoimaan akuutteja potilastapauksia.

Jos lemmikkisi tarvitsee esimerkiksi epilepsialääkitystä, on lääkityksen tasot hyvä määrittää nyt ja tarvittaessa rukata lääkitystä. Jos käytössä on munuaisten takia verenpainelääkitys, on verenpaine ja munuaisarvot hyvä kontrolloida. Jos lemmikillä on sydänlääkitys, tulee sydän vähintäänkin kuunnella, ellei myös tutkia ultraäänellä, jos viime ultrasta on kulunut kauan aikaa. Säännöllistä kipulääkitystä vaativan lemmikin kivun tila on hyvä tarkistaa yleistutkimuksella ja tarvittaessa määrittää lisälääkityksen tarve, Kaisti kertoo.

Lemmikinomistajien on hyvä varata lemmikille kohtuullisesti ruokaa kotiin. Myös koronaviruksen aikaan lemmikin tulisi päästä ulkoilemaan normaalisti. Tarvittaessa omalle lemmikille voi yrittää pyytää ulkoiluttajaa omasta lähipiiristä tai naapureista.

Myös lenkkipolulla on hyvä pitää suositeltu kahden metrin etäisyys toisiin ihmisiin, kun koirat haistelevat toisiaan. Koirien keskinäistä lajinomaista kanssakäymistä ei ole tarpeen rajoittaa.

Kysy apua etäeläinlääkäriltä tai klinikalta puhelimitse ennen klinikalle lähtemistä

Etäeläinlääkärit voivat LemmikkiHelpissä ja muissa etäpalveluissa hoitaa jopa noin 70 prosenttia potilaista vapaakaupan tuotteilla ja reseptivapailla itsehoitotuotteilla. Reseptilääkkeitä ei tällä hetkellä voi määrätä lääkelain mukaan etänä. Etäeläinlääkärit voivat silti hoitaa suuren osan akuuttitapauksista ja antaa ohjeita kroonisesti sairaiden lemmikkien omistajille.

– Apua kannattaa ehdottomasti kysyä etäeläinlääkäriltä ennen ruuhkaiselle klinikalle suuntaamista, jos kyseessä ei ole suora reseptin uusimispyyntö. Nyt koronaviruksen aikaan ei kuitenkaan kannata mennä klinikalle suoraan, vaan soita aina etukäteen, Kaisti muistuttaa.

Mitä jos lemmikin omistaja on sairastunut koronavirukseen?

Mikäli lemmikin omistaja on sairastunut koronavirukseen, on fyysistä kontaktia hyvä välttää myös lemmikkien kanssa. Kädet tulee pestä ennen ja jälkeen lemmikin käsittelyn. Koronavirukseen sairastuneena tai muuten flunssaisena ei tässä tilanteessa tule lähteä klinikalle.

-On tärkeää ilmoittaa eläinlääkäriasemalla etukäteen lemmikin oireista ja kertoa myös oma tilanne. Eläinlääkäriaseman tulee tehdä suojatoimia, jos vastaanotolle tuotava eläin on ollut kontaktissa koronavirukseen sairastuneen ihmisen kanssa, ohjeistaa Kaisti.

Kaikki eläinklinikat noudattavat tällä hetkellä Ruokaviraston ja THL:n ohjeistuksia. On toivottavaa, että klinikalle tulee lemmikkieläimen mukana vain yksi saattaja. Klinikalle ei saa tuoda eläintä, jos omistajalla on minkäänlaisia flunssan oireita tai jos on ollut kontaktissa henkilöön, joka on sairastunut koronavirukseen,tai jos tuoja on palannut ulkomailta 14 vuorokauden sisällä.Vastaanotoilla tulee rajoittaa ihmiskontakteja ja omaa vuoroa on mahdollisuuksien mukaan hyvä odottaa ulkona, tai ainakin pitää 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.

Lemmikkivakuutusasiakas – näin kysyt neuvoa LemmikkiHelppistä:

  1. Lataa LemmikkiHelppi puhelimeesi sovelluskaupasta
  2. Tunnistaudu pankkitunnuksillasi vakuutustietojen hakemiseksi
  3. Täytä lemmikkisi tiedot
  4. Ota yhteys chatissa etäeläinlääkäriin tassupainikkeesta
  5. Eläinlääkäri selvittää lemmikkisi terveydentilanteen ja ohjaa tarvittaessa klinikalle. Saat hoito-ohjeet sähköpostiisi ja korvausasian vireille automaattisesti

Kissoilla on tavattu epämääräisiä oireita Itä-Savon alueella ja muualla Suomessa

Kuvan kotikissa on terve, mutta asento on vastaava, jollaisessa kipeät kissat yleensä ovat. Kuva Tinja Toikka.

Viime viikkoina eri puolilla Suomea ja myös Itä-Savon alueella on hoidettu useita kissoja epämääräisten oireiden vuoksi. Kissoilla on ollut huonoa ruokahalua ja apaattisuutta ja osalla myös oksentelua ja kuumetta.

Ei ole tiedossa, onko useiden kissojen samanaikaisen oireilun taustalla yhteinen aiheuttaja. Sosterin eläinlääkärit suosittelevat huolehtimaan kissojen rokotuksista sekä pitämään kissat mahdollisuuksien mukaan sisällä.

– Sisäkissoillekin on suositeltavaa antaa ainakin rokotukset kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan, eli niin sanottu kolmoisrokote, koska virukset voivat kantautua sisälle vaatteiden tai jalkineiden mukana, Sosterin eläinlääkäri Tinja Toikka sanoo.

Rokote annetaan ensin kaksi kertaa kuukauden välein, sitten vuoden kuluttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.

Kissa kestää huonosti paastoamista

Eläinlääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos kissa on yli vuorokauden syömättä.

– Jo kolmen päivän syömättömyys voi vaurioittaa kissan sisäelimiä. Kissat ovat luonnossa tottuneet saamaan merkittävän osan tarvitsemastaan nesteestä ravinnosta, joten syömätön kissa myös kuivuu helposti, Toikka muistuttaa.

Kun hoito aloitetaan ajoissa, kissa myös toipuu yleensä nopeammin.

:VÄITÖS: Koirien lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä geenejä löytyi lisää – mallina saksanpaimenkoira

Yli 700 saksanpaimenkoiraa käsittävä tutkimus viittaa siihen, että lonkkaniveldysplasiaan liittyvän nivelrikon kehitys ei johdu pelkästään nivelpintojen lisääntyneestä kulumisesta.

Koirilla ja ihmisillä yleisesti esiintyvä lonkkaniveldysplasia ja siihen liittyvä nivelrikko ovat monitekijäisiä sairauksia, joihin vaikuttavat useat eri geenit. Lonkkaniveldysplasia aiheuttaa muutoksia nivelen rakenteessa ja toiminnassa. Tästä seuraa kivulias ja etenevä nivelrikko, joka johtaa lonkkanivelen nivelpintojen kulumaan. Myös tulehdukselliset tekijät vaikuttavat nivelrikon kehitykseen.

Helsingin yliopistossa tehty koiratutkimus paljasti uusia ja tutkimusryhmän jo aiemmin tunnistamia lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä perimän alueita kromosomeista 1, 9 ja 28. Geenikartoituksia varten kerättiin verinäytteitä yli 700 saksanpaimenkoirasta, joista oli Kennelliiton tietokannoissa käytettävissä röntgenkuviin perustuva lonkkaluokitus A:sta E:hen.

– Tunnistamillamme perimän alueilla olevat ehdokasgeenit ovat kovin kiinnostavia lonkkaniveldysplasian ja nivelrikon sairausmekanismien kannalta. Tarvitsemme kuitenkin jatkotutkimuksia, jotta geenien tarkempi syy-yhteys pystytään määrittämään, toteaa Lea Mikkola, joka piakkoin väittelee aiheesta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Koiranomistajista suuri apu

Tutkimus korostaa lonkkaniveldysplasian periytyvyyttä ja monigeenistä taustaa. Monitekijäisyydestä johtuen sairaudesta ei voida kehittää geenitestejä samaan tapaan kuin yhdestä geenistä johtuvien sairauksien kohdalla.

– Monitekijäisten sairauksien perinnöllisten tekijöiden ja niiden biologisten roolien ymmärtäminen on silti tärkeää kokonaisuuden kannalta. Pystymme mahdollisesti tulevaisuudessa kehittämään parempia hoitomuotoja, kun ymmärrämme, mitkä ja miten perimän tekijät ja niiden verkostot ovat mukana sairauden kehittymisessä, Lea Mikkola toteaa.

Monitekijäisten sairauksien tutkiminen vaatii laajoja ja laadukkaita aineistoja. Tutkijat kiittävätkin kaikkia yhteistyökumppaneitaan sekä erityisesti tutkimukseen osallistuneiden koirien omistajia tutkimuksen edesauttamisesta.

– Tutkimusmateriaalin kerääminen ja luokittelu geenianalyysejä varten oli mittava urakka ja vaati monipuolista yhteistyötä tutkijoiden ja koiraharrastajien välillä. Erityisen merkityksellistä oli lonkkaniveldysplasiaa ja nivelrikkoa tarkemmin kuvaavien ilmiasujen laadukas määrittäminen. Olemme lisäksi hyötyneet suuresti Professori Lohen rakentamasta koirien biopankista. Olemme tallentaneet biopankkiin myös kaikki tässä projektissa kerätyt näytteet, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Antti Iivanainen.

Tutkimusta rahoittivat mm. Suomen Akatemia, Canine Health Foundation (American Kennel Club), Jane ja Aatos Erkon säätiö ja Biocentrum Helsinki.

Artikkeli:

Mikkola L, Holopainen S, Pessa-Morikawa T, Lappalainen AK, Hytönen MK, Lohi H, Iivanainen A. Genetic dissection of canine hip dysplasia phenotypes and osteoarthritis reveals three novel loci. BMC Genomics [Internet]. 2019 Dec 27;20(1):1027.  doi: 10.1186/s12864-019-6422-6.

Kaupunkikoirat pelokkaampia kuin maalaisserkkunsa, rotujen välillä suuria eroja

Koiran heikko sosiaalistaminen, passiivinen elämäntyyli ja kaupunkimainen elinympäristö ovat Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yhteydessä sosiaaliseen pelokkuuteen. Shetlanninlammaskoira ja espanjanvesikoira sijoittuivat pelokkaimpien rotujen joukkoon, kun taas esimerkiksi vehnäterrieri kuului pelottomimpiin.

Pelokkuus on yleisimpiä koirilla esiintyviä käytöshäiriöitä. Tunteena pelko on normaali ja elintärkeä reaktio, joka auttaa yksilöä selviämään uhkaavista tilanteista. Pelokkuudesta puhutaan käytöshäiriönä silloin, kun pelko on liiallista ja häiritsee koiran elämää. Liiallinen pelko voi haitata merkittävästi koiran hyvinvointia, ja sen tiedetään myös heikentävän koiran ja omistajan välistä suhdetta.

Koirien sosiaalinen pelko liittyy erityisesti vieraiden ihmisten ja koirien pelkoon. Helsingin yliopistossa kartoitettiin sosiaaliselle pelolle altistavia riskitekijöitä lähes 6 000 koiraa koskevien tietojen avulla. Aineisto oli poimittu suuremmasta, lähes 14 000 koiraa koskevasta käyttäytymiskyselystä.

Kyselytutkimuksen perusteella pennun puutteellinen totuttaminen erilaisiin tilanteisiin ja ärsykkeisiin oli voimakkaimmin yhteydessä sosiaaliseen pelokkuuteen. Myös elinympäristö näyttäisi vaikuttavan, sillä kaupungeissa asuvat koirat osoittautuivat pelokkaammiksi kuin maaseudun koirat.

– Tätä ei olekaan aiemmin tutkittu koirilla. Sen sijaan tiedetään, että ihmisten mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla. Jatkoselvityksiä tarvitaan kuitenkin lisää, ennen kuin elinympäristöön liittyvistä syy-seuraussuhteista voidaan sanoa enempää, kertoo tutkijatohtori Jenni Puurunen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Jo aiempia tutkimuksia tukien sosiaalinen pelokkuus osoittautui olevan muita yleisempää steriloiduilla nartuilla ja pienikokoisilla koirilla.

Koon ja sukupuolen lisäksi myös liikunta liittyy pelokkuuteen. Pelokkaat koirat liikkuivat rohkeita vähemmän, ja niiden kanssa harrastettiin merkittävästi harvemmin. Professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta pohtii, onko kyseessä syy vai seuraus.

– Liikunnalla ja virikkeillä on aiemminkin havaittu myönteinen vaikutus käyttäytymiseen – sekä koirilla että ihmisillä. Pelokkaiden koirien vähäisempi aktiivisuus voi tietysti johtua myös siitä, että koiran stressaantuminen tietyistä tilanteista voi vähentää omistajan halukkuutta altistaa koiraansa niille. Pelokkaiden koirien kanssa ei ehkä yksinkertaisesti vain liikuta ja harrasteta niin paljon, Hannes Lohi sanoo.

Espanjanvesikoira ja sheltti arimmat, vehnäterrieri rohkeimpien joukossa

Tutkimuksessa havaittiin myös merkittäviä eroja koirarotujen välillä. Espanjanvesikoira ja shetlanninlammaskoira osoittivat eniten sosiaalista pelkoa, kun taas vehnäterrieri oli yksi rohkeimmista roduista. Myös cairnterrieri ja welsh corgi pembroke osoittivat vain vähän pelkoa toisia koiria kohtaan.

– Erot eri rotujen välillä vahvistavat näkemystä siitä, että geenit vaikuttavat osaltaan pelokkuuteen samoin kuin moniin muihin mielenterveysongelmiin. Tämä kannustaa meitä jatkotutkimuksiin etenkin perinnöllisyyden osalta. Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus antaa meille työkaluja parhaan ystävämme hyvinvoinnin parantamiseksi: monipuolinen pentuajan sosiaalistaminen, aktiivinen elämä ja huolella tehdyt jalostusvalinnat voivat vähentää sosiaalista pelokkuutta merkittävästi, Hannes Lohi summaa.

_________________

Tutkimus on osa laajempaa akatemiahanketta. Professori Lohen ryhmässä selvitetään koirien käyttäytymisen epidemiologiaa, ympäristö- ja perintötekijöitä sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Akatemia (308887), ERCStG, ERA-NET NEURON ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Artikkeli:

Puurunen J., Hakanen E., Salonen M.K., Mikkola S., Sulkama S., Araujo C., Lohi H. (2020) Inadequate socialisation, inactivity, and urban living environment are associated with social fearfulness in pet dog. Scientific Reports, DOI: 10.1038/s41598-020-60546-w

Euroopan parlamentti vaatii kissojen ja koirien laittoman kaupan lopettamista

Eläinten hyvinvoinnin, lemmikkien omistajien ja kansanterveyden suojelemiseksi mepit vaativat EU:n toimintasuunnitelmaa laitonta lemmikkien kauppaa vastaan.

Mepit vaativat toimia lemmikkien laittoman kaupan lopettamiseksi päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona äänin 607 puolesta, 3 vastaan ja 19 tyhjää. Laiton lemmikkien kauppa on uhka kansanterveydelle, eläinten hyvinvoinnille ja kuluttajansuojalle. Tämän lisäksi laittomasta kaupasta on tullut järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden tärkeä tulonlähde.

Päätöslauselmassaan parlamentti vaatii:

  • EU:n laajuista järjestelmää lemmikkien rekisteröimiseksi,
  • EU-tason määritelmää pentutehtaiksi kutsutuille, laajamittaiseen kaupalliseen eläinjalostukseen käytettäville tiloille, ja
  • Parempaa lainvalvontaa ja tiukempia rangaistuksia.

Lisäksi parlamentti kannustaa ihmisiä adoptoimaan lemmikkejä niiden ostamisen sijaan.

Taustatietoa

Arvioiden mukaan EU-maiden välillä käydään joka kuukausi kauppaa 46 000 koirasta, joista suurinta osaa ei ole rekisteröity. Kaupalliset kasvattajat käyttävät usein väärin lemmikkieläinten liikkuvuutta koskevaa EU-lainsäädäntöä siten, että eläimiä siirretään kaupallisessa tarkoituksessa rajojen yli myytäväksi.

Evidensia ja Omaeläinklinikka: Eläinlääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen edellytykset on turvattava Suomessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on leikkaamassa Helsingin yliopiston ylläpitämän Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusta 0,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen (Maaseudun Tulevaisuus 31.1.). Leikkausten toteutuminen tarkoittaisi, että maan ainoan eläinlääkäreitä kouluttavan tiedekunnan jo vähennettyjä resursseja joudutaan entisestään pienentämään.

Evidensia ja Omaeläinklinikka ovat erittäin huolissaan suunnitelluista rahoitusleikkauksista ja niiden vaikutuksista. Eläinlääketieteen taso on Suomessa noussut merkittävästi kymmenen vuoden aikana ja osaamistamme arvostetaan maailmalla – näin on oltava jatkossakin. Lisäksi eläinlääkintäalan ammattilaisten korkean osaamisen tarvetta korostavat jatkuvasti kasvava lemmikkien määrä sekä eläinten ja ihmisten yhteistä terveyttä uhkaavat ilmiöt. Muistutamme myös, että leikkausten toteuttaminen olisi voimakkaassa ristiriidassa useiden hallitusohjelman osaamista, koulutusta ja eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden kanssa.

Lemmikit ovat suomalaisille rakkaita perheenjäseniä, joista halutaan pitää yhtä hyvää huolta kuin muistakin läheisistä. Tälläkin hetkellä eläinlääkintäalalla on yleinen osaajapula. Kansainvälinen liikkuvuus on tärkeää, mutta samalla on huolehdittava siitä, että meillä on kotimaassa riittävästi laadukasta koulutusta saaneita ammattilaisia.

Viime kädessä on muistettava, että eläinten terveydestä huolehtimisessa on kyse myös ihmisten ja ympäristön terveydestä. Alkuperältään eläinperäiseksi epäilty koronavirus on tuorein esimerkki zoonoosien vaarasta. Lisäksi mikrobilääkeresistenssi eli mikrobien muuttuminen antibiooteille vastustuskykyisiksi on yksi aikamme suurimmista globaaleista uhista.

Suomessa on jo FINRES-Vet-seurantaraportin mukaan onnistuttu vähentämään mikrobilääkeresistenssiä koirien kohdalla. Lisäksi seuraeläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myynti on raportin mukaan puolittunut vuodesta 2011, kun hoitokäytäntöjä on kehitetty. Tätä myönteistä suuntausta on entisestään tuettava. Yliopistollisen eläinsairaalan valtakunnalliseen erityisrahoitukseen kohdistuvista leikkaussuunnitelmista tuleekin luopua ja päinvastoin kehittää eläinlääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edellytyksiä Suomessa.

:EUROOPAN PARLAMENTTI: Loppu lemmikkien laittomalle kaupalle

Lemmikkieläinten laiton kauppa on valitettavasti todellisuutta EU:ssa. Mepit haluavat suojella eläimiä ja asettaa rikolliset vastuuseen toimistaan.

Lemmikeillä, kuten koirilla ja kissoilla, käydään EU:ssa laitonta kauppaa, joka tuo matalalla riskillä korkeat tuotot rikollisverkostoille.

Ratkaistakseen ongelman mepit vaativat EU:n laajuista toimintasuunnitelmaa, kovempia rangaistuksia ja lemmikkien pakollista rekisteröimistä ympäristövaliokunnan 21. tammikuuta hyväksymässä päätöslauselmassa.

Eurooppalaiset ovat eläinrakkaita

Koirat ja kissat ovat yleisimpiä lemmikkieläimiä EU:ssa, ja monille ne ovat kuin perheenjäseniä. Useimmat EU-kansalaiset pitävät eläinten hyvinvointia tärkeänä: 74 % eurooppalaisista on sitä mieltä, että lemmikkieläimiä pitäisi suojella paremmin.

Laiton kauppa voi johtaa huonoihin kasvatusoloihin, pentujen erottamiseen emoistaan liian nuorina ja pitkiin kuljetusmatkoihin eläintä kuormittavissa oloissa, monesti ilman ruokaa ja vettä.

Myös kansanterveys voi olla vaarassa, sillä laittomasti kasvatettuja ja kaupattuja lemmikkejä ei usein ole rokotettu, joten ne voivat levittää vesikauhua, loisia ja ihmisiin tai kasvatuseläimiin tarttuvia tauteja. Laiton kauppa vääristää myös sisämarkkinoita, sillä alhaiset hinnat houkuttavat ihmisiä ostamaan lemmikkejä netistä ilman, että he ovat tietoisia ostokseen liittyvistä riskeistä.

Toimia eläinten hyvinvoinnin, kuluttajansuojan ja kansanterveyden puolesta

Parlamentti vaati EU:n laajuista lemmikkien rekisteröintijärjestelmää jo vuonna 2016 hyväksytyssä päätöslauselmassa. Nyt mepit vaativat komissiota ehdottamaan EU:n laajuista pakollista tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää kissoille ja koirille, parempaa valvontaa ja tiukempia rangaistuksia lemmikkipassien väärentäjille.

Mepit haluavat myös EU:lle yhteisen määritelmän koiran- ja kissanpentufarmeille, sillä erot eläinten hyvinvointia koskevissa standardeissa johtavat hintaeroihin, mitä laittomat kasvattajat hyödyntävät.

EU:ssa pitäisi olla yhteiset kasvatussäännöt lemmikeille, ja EU-maita pitäisi kannustaa listaamaan valtuutetut kasvattajat ja myyjät rekisteriin, mepit sanoivat. Lisäksi ihmisiä pitäisi kannustaa adoptoimaan ennemmin kuin ostamaan lemmikkejä.

Päätöslauselmasta on tarkoitus äänestää helmikuun täysistunnossa.

Labradorinnoutaja on lyömätön – Suomen suosituin koirarotu rikkoi rekisteröintiennätyksensä

Suomen suosituin koirarotu on labradorinnoutaja, joiden rekisteröintimäärät kasvoivat vuonna 2019 entisestään, kun niitä rekisteröitiin 2307 koiraa. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45111 koiraa.

Labradorinnoutaja kasvattaa suosiota entisestään rikkoen vuosi vuodelta aiempien vuosien rekisteröintiennätyksensä. Rotu nousi suosituimpien koirarotujen ensimmäiselle sijalle vuonna 2010 ja on sen jälkeen pitänyt pintansa. Suomen Kennelliitto rekisteröi 2019 vuonna 2307 labradorinnoutajaa. Määrä kasvoi toissa vuodesta 112 koiralla.

– Labradorinnoutaja on kaikkialla yksi suosituimmista roduista. Ne ovat sopivan kokoisia, mukavaluonteisia ja suhteellisen helppohoitoisia, toteaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen rodun suosiosta.

Toiseksi kiilasi toissa vuoden kolmas, jämtlanninpystykorva, joita rekisteröitiin viime vuonna 1424 koiraa. Kolmanneksi tuli saksanpaimenkoira 1259 rekisteröinnillä.

Tutut rodut jatkavat muutenkin kymmenen suosituimman joukossa. Listalla ei ole toissa vuodesta yhtään uutta rotua, mutta sijoitukset vaihtelevat. Kultainennoutaja nousi yhden sijan viidennestä neljänneksi ja shetlanninlammaskoira paransi sijoitustaan seitsemänneltä sijalta kuudenneksi.

Suomenlapinkoira on kymmenen suosituimman rodun joukossa suurin putoaja, jonka rekisteröintimäärät laskivat viime vuonna 240 koiralla. Se putosi toiselta sijalta viidenneksi. Viidestä kotimaisesta rodusta suurin osa mahtuu kymmenen suosituimman joukkoon. Suomenlapinkoiran lisäksi suomenajokoira sijoittui seitsemänneksi (1046 rekisteröintiä) ja karjalankarhukoira kymmenenneksi (758). Muut kotimaiset rodut sijoittuvat rekisteröinneissä kauemmas kärjestä: kansalliskoiramme suomenpystykorva sijalle 12 (660) ja lapinporokoira sijalle 45 (278).

-Kärkikymmenikössä suurin huolenaihe on suomenajokoira. Sen suosio on laskenut kymmenessä vuodessa puoleen ja 30 vuodessa neljännekseen entisestä lukemasta, Lehkonen sanoo.

Suosituimpien roturyhmien kärki pysyy samana

Koirarodut jaetaan kymmeneen eri roturyhmään käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien perusteella. Näistä ryhmistä suosituin viime vuonna oli pystykorvat ja alkukantaiset koirat, joita rekisteröitiin yhteensä 9850 koiraa. Toiseksi suurin roturyhmä oli seurakoirat 6939 rekisteröinnillä. Nämä pysyivät samoina kuin vuonna 2018, joskin molempien rekisteröintimäärät laskivat hieman. Kolmanneksi suurin ryhmä oli noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat 6411 rekisteröinnillä. Pienin roturyhmä oli vinttikoirat 736 koiralla.

Kaiken kaikkiaan viime vuonna rekisteröitiin 45111 koiraa. Määrä on laskenut vuodesta 2018, jolloin rekisteröitiin 45704 koiraa.

Koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä on tärkeää siksi, että sen jälkeen koira on yksilöitävissä ja sen tiedot pystytään yhdistämään omistajan tietoihin. Jos koira katoaa, tunnistusmerkitty ja rekisteröity koira voi palautua kotiin parhaimmillaan heti löydettäessä.

Rekisteröinti helpottaa myös eläintautien torjuntaa, eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja ongelmatapauksiin puuttumista. Se auttaa myös pentutehtailun torjumisessa, sillä sen avulla voidaan seurata nartulla teetettyjen pentueiden määrää. Lisäksi se mahdollistaa Suomen Kennelliiton yleisen jalostusstrategian mukaisen vastuullisen jalostuksen valvomisen, sillä jalostuksessa käytettävien rekisteröityjen koirien terveys koe- ja näyttelytulokset voidaan varmistaa jalostustietojärjestelmästä.

Suosituimmat rodut 2019

Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä vuodelta 2018.

  1. (1) labradorinnoutaja 2307 (2195)
  2. (3) jämtlanninpystykorva 1424 (1394)
  3. (4) saksanpaimenkoira 1259 (1210)
  4. (5) kultainennoutaja 1227 (1174 )
  5. (2) suomenlapinkoira 1224 (1464)
  6. (7) shetlanninlammaskoira 1071 (1015)
  7. (6) suomenajokoira 1046 (1151 )
  8. (10) jackrussellinterrieri 864 (826)
  9. (9) harmaa norjanhirvikoira 802 (846)
  10. (8) karjalankarhukoira 758 (900)
1 2 3 4