Category: Terveys

Evidensia julkaisi oppaan lyhytkuonoisten koira- ja kissarotujen terveysongelmista omistajien tueksi

Eläinlääkärin opas: lyhytkuonoiset rodut -julkaisu on Evidensian keino vaikuttaa brakykefaalisten lemmikkien elämänlaadun parantamiseen pitkällä aikavälillä.

Julkaisu on tarkoitettu lyhytkuonoisten lemmikkien omistajille sekä henkilöille, jotka harkitsevat lyhytkuonoisen ja -kalloisen eli brakykefaalisen lemmikin hankkimista. Vaikka lyhytkuonoisten lemmikkien terveysongelmat ovat tunnistettu tosiasia, tietoa on helposti saatavilla ja aihe on ollut esillä myös julkisessa keskustelussa, niin lyhytkuonoisten rotujen suosio on yhä lisääntynyt maailmanlaajuisesti.

Haluamme edistää lemmikkien hyvinvointia ja yksi keino siihen on tiedon jakaminen. Esite käsittelee yleisimpiä lyhytkuonoisiin rotuihin liittyviä kysymyksiä. Sen tarkoituksena on auttaa ymmärtämään lyhytkuonoisten rotujen terveysongelmia ja opastaa, kuinka ongelmista kärsivää yksilöä voidaan hoitaa. Aiheesta tietoiset omistajat voivat havaita ongelmat aikaisemmin ja näin omistajalla on paremmat valmiudet parantaa lemmikkinsä elämänlaatua.

”Vakavien terveysongelmien oireita voidaan helpottaa hoidolla, mutta laajempaa ongelmaa pelkkä oireiden hoito ei paranna. Siksi meidän tehtävämme eläinlääkäreinä on valistaa ja auttaa koiranomistajia sekä tukea tervettä jalostusta. Tämä opas on yksi konkreettinen toimi, jolla voimme vaikuttaa”, kertoo Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja ja Clinical Boardin puheenjohtaja Anssi Tast.

Kunnioitamme potilaitamme, huolehdimme niistä empaattisesti, ja teemme ainoastaan eläinlääketieteellisesti ja eettisesti perusteltuja tutkimuksia ja hoitotoimia.

”Jokainen lemmikki omistajineen on tervetullut vastaanotollemme. Tämä on kannanottomme näiden lemmikkien elämänlaadun parantamiseksi. Emme tuomitse yksilöitä, vaan kannustamme vastuulliseen kasvatukseen vuoropuhelun ja osallistamisen avulla. Sloganimme mukaisesti kohtaamme tunteella ja hoidamme tieteellä”, summaa Anssi.

Evidensia on osa IVC Evidensiaa, Euroopan suurinta eläinlääkintäpalveluiden tarjoajaa. IVC Evidensian materiaaliin ”A Guide to Brachycephalic Breeds” perustuvan, Suomeen sopivan version sisällöstä on työstänyt Evidensian Clinical Board. Clinical Board on Evidensian eläinlääketieteellinen asiantuntijafoorumi, jonka muodostaa kymmenen eläinlääketieteen ja hoitotyön ammattilaista.

Oppaaseen pääsee tutustumaan tästä linkistä. Opasta löytyy pian myös Evidensia-eläinlääkäriasemilta.

Tutkijat löysivät saksanpaimenkoirien lonkkaniveldysplasiaan liittyviä perimän jaksoja

Suomalaistutkimus paljasti uusia lonkkaniveldysplasiaan liittyviä geenialueita. Lisäksi tutkijat löysivät nivelten kehitykseen liittyvän geenin säätelyalueelta muutoksen, joka mahdollisesti suojaa lonkkavialta. Yli 500 saksanpaimenkoiraa käsittävä tutkimus vahvistaa kuvaa siitä, että sairaus on monen tekijän summa.

Koirien lonkkaniveldysplasia on monitekijäinen, perinnöllinen sairaus, joka voi nivelrikon edettyä pitkälle olla erittäin kivulias ja lopulta johtaa koiran lopettamiseen. Vastaavaa sairautta esiintyy myös ihmisillä, ja se on varsin yleinen esimerkiksi saksanpaimenkoirilla.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorit Antti Iivanainen ja Hannes Lohi tutkimusryhmineen ovat selvittäneet tarkemmin lonkkaniveldysplasian perinnöllistä taustaa. Tutkimukseen kerättiin röntgenkuvat ja näytteet hieman yli 500 saksanpaimenkoirasta. Tutkijat käyttivät yleistä jaottelua, jossa koirien lonkkanivelet luokitellaan A-, B-, C-, D- tai E-luokkaan röntgenkuvista havaittujen muutosten perusteella. A-luokka viittaa normaaliin rakenteeseen ja E-luokka vakaviin nivelmuutoksiin.

Tutkijat vertasivat eri lonkkanivelluokkia keskenään uusien geenialueiden löytämiseksi. Tutkimus paljasti neljä lonkkaniveldysplasiaan liittyvää geenialuetta kromosomeissa 1 ja 9. Kromosomin 9 geenialueelta löytyi kiinnostava nivelten kehitykseen vaikuttava ehdokasgeeni, NOG.

Sekä hiirillä että ihmisillä NOG-geenin normaalin toiminnan on osoitettu olevan aivan oleellista nivelten kehityksen kannalta. NOG-keeni on pysynyt samankaltaisena eri lajeilla, joten sen perusteella on päätelty sen oikeanlaisen toiminnan olevan oleellista nivelten kehitykselle myös koirilla.

Tutkimuksissa löydettiin terveiltä tai vain lievää lonkkaniveldysplasiaa sairastavilta koirilta muutoksia NOG-geenin säätelyalueelta.

– Muutokset eroavat ihmisillä tavatuista mutaatioista. Ne eivät muuta geenin perusteella syntyvän noggin-proteiinin rakennetta tai toimintatapaa, vaan vaikuttavat aktiivisen proteiinin määrään tietyissä olosuhteissa. Nämä geneettiset muutokset näyttävät suojaavan koiria vakavilta nivelmuutoksilta, kertoo tohtorikoulutettava Lea Mikkola eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että lonkkaniveldysplasialla on monia taustatekijöitä. Sairauden kehittymiseen vaikuttavat useat geenit, joten niiden tunnistaminen vaatii isoja tutkimusaineistoja.

– Tuloksista ei vielä tässä vaiheessa ole työkaluksi lonkkavian diagnostiikkaan tai jalostukseen. Tutkimusryhmien välinen yhteistyö jatkuu nyt uusien geenialueiden tunnistamiseksi saksanpaimenkoirista isommassa aineistossa sekä muilla roduilla, Lea Mikkola toteaa.

Tutkijat jakavat tutkimuksen onnistumisesta kiitoksia yhteistyökumppaneilleen.

– Lonkkakuvien huolellinen uudelleentarkastelu, sujuva yhteistyö Kennelliiton ja Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa sekä Hannes Lohen tutkimusryhmän laaja biopankki näytteineen mahdollistivat osaltaan onnistuneen ja merkittävän lopputuloksen, kertoo hankkeesta vastaava professori Antti Iivanainen.

Artikkeli:
Lea I. Mikkola, Saila Holopainen, Anu K. Lappalainen, Tiina Pessa-Morikawa, Thomas J. P. Augustine, Meharji Arumilli, Marjo K. Hytönen, Osmo Hakosalo, Hannes Lohi, Antti Iivanainen. Novel protective and risk loci in hip dysplasia in German Shepherds. PLOS Genetics 19.7.2019

Tutkimusta rahoittivat esimerkiksi Suomen Akatemia, Canine Health Foundation (American Kennel Club), Jane ja Aatos Erkon säätiö ja Biocentrum Helsinki.

Suomen Kissaliitto ry: 1.1.2020 voimaan tuleva sääntömuutos koskien pentujen luovutusikää

Kasvatus- ja rekisteröintisäännöt 2.3.3 Pennut

Pentuja ei saa luovuttaa uudelle omistajalle tai uuteen kotiin ennen kuin ne ovat 12 viikon ikäisiä ja niillä on täydellinen rokotussuoja kissaruttoa (feline panleucopenia) ja kissaflunssia (feline calici -virus & feline herpes -virus) vastaan, mikäli eläinlääkäri ei ole toisin opastanut.

[Kissaliitto Luovutettavan pennun tulee olla vähintään 14 viikon ikäinen, vähintään kilon (1 kg) painoinen, tunnistusmerkitty mikrosirulla ja sillä tulee olla viranomaisen suosituksen mukainen rokotussuoja.]

Sääntö astuu voimaan 1.1.2020. Kansallinen tiukennos rokotuksista ja luovutusikä 14 viikkoa, koskee pentuja, jotka SYNTYVÄT 1.1.2020 jälkeen.
**************************

1.1.2020 alkaen
Näyttelysäännöt 7.4 Sääntörikkomukset

Näytteilleasettajaa, näyttelyn järjestävän yhdistyksen toimihenkilöä, assistenttia, omistajan valtuuttamaa kissaesittelijää, tuomarioppilasta tms. joka on näyttelyalueella selkeästi päihteiden vaikutuksen alaisena ja/tai häiritsee arvostelua, eläinlääkärintarkastusta, kissoja tai yleisöä, tai käyttäytymisellään asettaa kissan turvallisuuden tai hyvinvoinnin vaaraan, kehotetaan välittömästi järjestäjän toimesta poistumaan näyttelypaikalta ja asiasta ilmoitetaan näyttelytoimikunnalle.

Lisätty tarkennus häiriökäyttäytymisestä.
********************************

3.9. Diskaavat viat

[Jos kissaa ei sen aggressiivisuuden (vihainen, hermostunut) takia saada arvosteltua, tuomari antaa kissalle arvostelutuloksen DISK.
Jos kissa käyttäytyy aggressiivisesti luokka-arvostelun jälkeen esim. parhaiden valinnoissa (VP, TP, näyttelyn paras), se ei voi jatkaa kilpailua, vaan tuomari lisää kissan arvosteluseteliin merkinnän DISK perusteluna aggressiivinen käytös, mutta kissa säilyttää luokka-arvostelussa saamansa arvostelutuloksen.
Näyttelyn järjestäjän on ilmoitettava DISK-arvostelutulokset, joiden perusteluna on aggressiivinen käytös, kissan kaikille omistajille sekä Suomen Kissaliiton rotukirjaajalle. Rotukirjaajan tulee pitää luetteloa aggressiivisuuden vuoksi DISK-arvostelun saaneista kissoista.
Kissan saatua kolmannen DISK-tuloksen aggressiivisuuden vuoksi ilmoittaa rotukirjaaja kissan kaikille omistajille ja NTK:n sihteerille, että kissa on kilpailukiellossa.
Jos kissa on saanut arvostelutuloksen DISK perusteluna aggressiivinen käytös, voidaan se omistajan niin halutessa viedä pois näyttelypaikalta jo ennen näyttelyn sulkemista ilmoittamalla kissan poisviennistä näyttelyn johdolle.]

Säännöstä poistettu ”keltainen-kortti”, muuten ennallaan.

****************************
1.1.2020 alkaen Kissaliiton alaisia jäsenyhdistyksiä (Rotukissayhdistyksiä) on 14, kun riviin astuu uutena rotukissayhdistyksenä Lännen Rotukissayhdistys ry, LROK.

********************************************
Muut sääntöihin tehdyt korjaukset ja muutokset on luettavissa Kissaliiton kotisivuilta julkaistavissa kasvatus- ja rekisteröintisäännöistä sekä näyttelysäännöistä 1.1.2020

Sosterin eläinlääkintä rauhoittelee koiranomistajia Norjan koirien veriripulitapauksista

Norjassa on kuollut lyhyen ajan sisällä noin 20 koiraa vakavaan veriripuliin. Tautitapausten selvitystyö on vielä kesken, taudin tartunnallisuudesta ei ole todisteita. Sosterin eläinlääkinnän mukaan tautitapauksia ei ole esiintynyt viime aikoina tavallista enempää Savon alueella, eikä Ruokaviraston mukaan Suomessa ole havaittu mitään epidemiaan viittaavaa.

Suomessa esiintyy säännöllisesti koirien verenvuotoista suolistosairautta (AHDS eli acute hemorrhagic diarrhea syndrome) yksittäistapauksina.

–          Tauti ei ole yleensä tartunnallinen, vaan koirayksilön suoliston häiriötila.  Sairaus voi olla voimakasoireinen, harvoissa tapauksissa jopa kuolemaan johtava, Sosterin eläinlääkäri Tinja Toikka sanoo.

Tautitapausten esiintyminen on normaalilla tasolla Savon alueella 

Tautitapauksia ei ole esiintynyt viime aikoina tavallista enempää Savon alueella, eikä Ruokaviraston mukaan Suomessa ole havaittu mitään epidemiaan viittaavaa eli tautitapausten alueellista ryvästymistä.

–          Jos koiralla esiintyy voimakasta veristä ripulia tai oksentelua, on syytä olla pian yhteydessä eläinlääkäriin, Toikka sanoo.

Pieni määrä punaista verta ulosteessa ripulin yhteydessä ei ole vaarallista: punainen veri tulee peräsuolen alueelta ja kertoo vain suolen pinnan ärtyneen ripulin seurauksena. Syvemmältä suolistosta tuleva veri on tavallisimmin tummaa.

Sosterin eläinlääkintä yhteystiedot kansalaisille: www.sosteri.fi/elainlaakaripaivystys

Ruokaviraston tiedote aiheesta 9. syyskuuta 2019:

 https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/ajankohtaista-laboratoriopalveluista/suomessa-ei-toistaiseksi-koirien-veriripuliepidemiaa/

Suomessa ei toistaiseksi koirien veriripuliepidemiaa

Norjan elintarviketurvallisuusvirasto on uutisoinut Norjassa useilla koirilla jopa kuolemaan johtanutta veriripulia. Koirien sairastumisen syy ei ole vielä tiedossa. Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu vastaavaa, tietylle paikkakunnalle tai alueelle keskittyvää ryvästymistä. Ruokavirasto seuraa tilannetta ja tiedottaa lisää tarpeen vaatiessa.

Norjassa ei toistaiseksi ole löydetty selvää yksittäistä syytä koirien sairastumiselle. Koirasta toiseen tarttuvaa aiheuttajaa ei ole todettu ja alustavassa taustakyselyssä sairastuneiden koirien väliltä ei ole löydetty yhdistäviä tekijöitä. Selvitystyö on edelleen kesken ja voi kestää vielä viikkoja.

Suomessa esiintyy koirien verenvuotoista suolistosairautta yksittäisinä tapauksina melko säännöllisesti ympäri vuoden. Sairaus tunnetaan nykyään nimellä AHDS eli acute hemorrhagic diarrhea syndrome, ennen sitä kutsuttiin nimellä hemorrhaginen gastroenteriitti eli HGE.

Taudin laukaisevat syyt tunnetaan vielä huonosti, mutta se ei ole koirasta toiseen tarttuva. Sairauteen on yhdistetty suoliston bakteeritasapainon vakava häiriintyminen ja tiettyjen bakteerien, tyypillisesti Clostridium-bakteerien, hallitsematon kasvu. Nämä bakteerit voivat tuottaa erilaisia bakteerimyrkkyjä, jotka vaurioittavat suolen limakalvoa. Vielä ei ole täyttä varmuutta, onko bakteeriylikasvu sairauden alkuperäinen aiheuttaja vai seuraus. Kyseisiä bakteereita esiintyy myös terveiden eläinten suolistossa sekä ympäristössä.

Yleensä sairautta esiintyy yksittäistapauksina, mutta myös paikalliset taudinpurkaukset ovat mahdollisia. Suomessa edellinen laajempi taudinpurkaus on havaittu Itä-Suomessa noin 10 vuotta sitten. Usein sairautta esiintyy enemmän lämpimänä loppukesänä ja syksynä.

Sairauden oirekuva on yleensä äkillisesti alkava ja nopeasti etenevä. Mikäli koira alkaa ripuloida tai oksentaa runsaasti verta ja sen yleisvointi heikkenee (väsymys, voimattomuus), tulee ottaa mahdollisimman nopeasti yhteyttä eläinlääkäriin.

Lue Ruokaviraston uutinen 6.9.2019

Lisää tietoa Norjan viranomaisten tiedotteesta
Informasjon fra Veterinærinstituttet

Lisää tietoa suomen pystykorvan veriripulista 

Kysymyksiä ja vastauksia Norjan tautitapauksista Suomen Kennelliiton sivulta 

:LÄHITAPIOLA: Norjan Oslossa koiranomistajia varoitetaan tuntemattomasta taudista – veriripulista yhteydenottoja myös LemmikkiHelppiin

Monet koirien ripulitapauksista voidaan hoitaa etänä. Pahimmissa tapauksissa on kuitenkin syytä hakeutua klinikalle viipymättä. LemmikkiHelpin eläinlääkäri neuvoo, miten ripuloivaa koiraa hoidetaan.

Norjalainen AniCura -eläinklinikka varoittaa norjalaisen Dagbladetin https://www.dagbladet.no/nyheter/advarer-mot-dodelig-og-smittsom-hundesykdom/71562951 mukaan Oslossa asuvia ja vierailevia koiranomistajia tarttuvasta ja tappavasta veriripulitaudista. Oireiden nopean etenemisen perusteella kyseessä saattaa olla virus.

– Koirien veriripulitapauksia esiintyy aina välillä Suomessakin ja sairaaloissa säännöllisesti. Toivotaan, että on sattumaa, että tapauksia juuri nyt ilmenee näin tiuhaan. Viimeksi eilen aamulla hoidin chatissa tapausta, jossa koiran tila huononi todella nopeasti. Aika pian totesin, että nyt on parasta siirtyä pikavauhtia klinikalle, sanoo LemmikkiHelpin eläinlääkäri Eva Kaisti.

Klinikalle on syytä hakeutua ripuloinnin seurauksena etenkin, jos kyseessä on tiine narttu, todella nuori (alle 4 kk) pentu tai toy-rodun edustaja, jonka aikuispaino on alle kolmisen kiloa. Päivystykseen on syytä hakeutua myös, jos ripuli on todella voimakasta, vetistä tai veristä, tai jos koira oksentaa runsaasti ripuloinnin lisäksi, tai jos koiralla on jokin perussairaus, kuten esimerkiksi maksa- tai munuaissairaus.

– Vaikka etälääkäri ei lain mukaan saa määrätä lemmikeille reseptilääkkeitä (toisin kuin etälääkäri ihmisille), voi koirien ripulioireita hoitaa myös vapaan kaupan tuotteilla eli apteekista reseptivapaasti saatavilla lääkkeillä. Monet niistä ovat edullisia, säilyvät pitkään ja usein pakkauskoot riittävät isommillekin koirille.

– Tärkeää on kiinnittää huomiota nesteen määrään eli koiralle tulisi juottaa 50 millilitraa nestettä per kilo per vuorokausi, ripuloivalle koiralle 1,5-kertaisesti eli 75 millilitraa ja jos koira ripulin lisäksi oksentelee, tulee nestettä juottaa vuorokaudessa 100 millilitraa per elopainokilo.

Lisää neuvoja ja opastusta, sekä jatkohoito-ohjeet muun muassa ruokinnan suhteen, saa LähiTapiolan LemmikkiHelppi -sovelluksen kautta eläinlääkäriltä viikon jokaisena päivänä klo 7-23. Etäeläinlääkäri myös neuvoo mitä hälytysmerkkejä kannattaa seurata ja arvioi, onko tapaus sellainen, että tulee lähteä klinikalle.

Monasti äkillisen ripulin aiheuttajia ovat erilaiset virukset ja bakteerit. Esimerkiksi ulkoa syöty raato tai muu pilaantunut, mutta koiran mielestä syömäkelpoinen tuote, pilaantunut tai muutoin epäsopiva ruoka, myrkylliset tuotteet tai ylensyöminen voivat aiheuttaa ongelmia.
1 2