Korona sai suomalaiset panostamaan lemmikkeihin – lemmikkieläintuotteiden verkkomyynti kasvoi vuodessa yli 50 prosenttia

Lemmikkieläintuotteiden myynti verkossa kääntyi poikkeusvuoden aikana jyrkkään nousuun, kertoo shoppailupalvelu Klarnan ostoindeksi. Lemmikkien ruokiin, leluihin ja virikkeisiin on panostettu erityisesti Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Musti ja Mirri kertoo, että verkkokaupasta ostetaan tällä hetkellä kissan sätkiviä kalaleluja ja sesonkituotteita kuten koirien talvitossuja ja takkeja. Verkkokaupasta tilataan myös paljon laadukasta ruokaa ja muita painavampia ostoksia.

Lemmikkieläintuotteiden myynti kasvoi verkossa viime vuoden aikana* huimat 56 prosenttia. Kasvu selviää shoppailupalvelu Klarnan myyntidatasta, jonka mukaan myynnin kasvu alkoi Suomessa heti koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitusten alkaessa. Esimerkiksi maaliskuussa 2020 lemmikkieläintuotteiden myynti nousi välittömästi 32 prosentilla verrattuna edeltävään kuukauteen.

“Moni on varmasti huomannut lähipiirissään tai sosiaalisessa mediassa lemmikkibuumin, joka alkoi pandemian alussa. Klarnan data vahvistaa, että suomalaiset ovat todella tuoneet koteihinsa tavallista enemmän nelijalkaisia ystäviä viime vuoden aikana ja sijoittaneet niiden hoitoon”, kertoo Klarnan Suomen markkinointijohtaja Jannica Nyman.

Suomen ahkerimmat lemmikkieläintuotteiden nettishoppailijat löytyvät Klarnan ostoindeksin** perusteella Kanta-Hämeestä. Keskimäärin he ostivat 21 prosenttia enemmän eläinten hyvinvointiin liittyviä tuotteita kuin keskimääräinen suomalainen. Kanta-Hämettä seuraa Pohjois-Karjala ja Lappi, jossa ostettiin keskimäärin 20 prosenttia yli kansallisen keskiarvon.

Lemmikkien kissanpäivät ovat viikonloppuisin

Klarnan myyntidata osoittaa, että lemmikkieläintuotteiden ostoaika poikkeaa muista tuotekategorioista, sillä niitä ostetaan useimmiten sunnuntaisin ja varsinkin aamulla kello 810. Data myös paljastaa, että naiset shoppailevat lemmikeille tuotteita kuusi kertaa enemmän kuin miehet.

”Lemmikit, varsinkin koirat, vaativat huomiota heti aamusta myös viikonloppuisin, mikä voi selittää sunnuntaiaamun suosion shoppailulle.  Esimerkiksi ulkoiluhetki viikonloppuaamuna voi paljastaa uuden virikkeen tai valjaiden tarpeen”, ehdottaa Nyman.

Somehittejä ja sään mukaan pukeutumista

Myös Suomen ja Skandinavian suurimmassa lemmikkieläintarviketjussa verkkokauppatilausten lisääntyminen on huomattu. Mustin ja Mirrin E-commerce Manager Laura Kovero kertoo, että suomalaiset ovat panostaneet kuluneena vuotena erityisesti laadukkaaseen lemmikkiravintoon sekä olosuhteiden mukaisiin lemmikkitarvikkeisiin, kuten lemmikin talvipukeutumiseen. Myös sosiaalisen median trendit vaikuttavat siihen, mitä lemmikille hankitaan.

”Tällä hetkellä suosituimpia tuotteitamme on somessa huippusuosion saavuttanut kissan sätkivä kalalelu sekä koirien söpöt talvitossut ja takit. Myös laadukas lemmikkiruokinta on aina lähellä asiakkaidemme sydämiä”, Kovero kertoo.
Vaikka verkkokauppa houkuttelee monia nopean kotiinkuljetuspalvelun ja kontaktittoman asioinnin vuoksi, on yhä yksi tuoteryhmä, jonka vuoksi suomalaiset matkaavat yhä kivijalkamyymälöihin.

”Kivijalkamyymälämme tunnetaan asiantuntevasta ja lemmikkilähtöisestä palvelusta – esimerkiksi vaatteita käydään kuitenkin edelleen sovittamassa mieluusti kivijalkamyymälöissä.”

Maakunta Ostoindeksi (per henkilö) **
Suomi 100
Kanta-Häme 121
Pohjois-Karjala 120
Lappi 120
Etelä-Savo 113
Pohjois-Savo 109
Keski-Suomi 109
Kymenlaakso 108
Kainuu 106
Satakunta 104
Uusimaa 102
Etelä-Pohjanmaa 102
Etelä-Karjala 101
Päijät-Häme 97
Keski-Pohjanmaa 96
Pohjois-Pohjanmaa 96
Varsinais-Suomi 88
Pirkanmaa 86
Pohjanmaa 82
Ahvenanmaa 5

*Aikajaksolla tammikuu 2020–tammikuu 2021

** Indeksi (100) edustaa keskimääräisen suomalaisen ostoksia vuonna 2020, ja maakuntien vertailuluvut osoittavat, tehdäänkö kyseisessä maakunnassa keskiarvoa enemmän vai vähemmän verkko-ostoksia.

Shoppailu- ja maksupalvelu Klarna toimii 19 markkinalla ja sitä käytti viime vuonna 90 miljoonaa kuluttajaa. Suomessa Klarna tekee yhteistyötä yli 6 000 verkkokaupan kanssa.

Koirien terveyden tutkiminen on edennyt 2000-luvulla pitkin askelin: Kennelliiton koirarekisteriin vuosittain kirjattavien terveystutkimuslausuntojen määrä on nelinkertaistunut

Kennelliiton koirarekisteriin kirjattiin vuonna 2020 yli 84 000 erilaista terveystutkimuslausuntoa. Yleisimpiä olivat silmä-, lonkkaniveldysplasia-, kyynärniveldysplasia-, polvi- ja selkälausunnot. Yhä uusia rotuja on tullut viime vuosina terveystutkimusten piiriin, ja myös uusia terveystutkimuksia on otettu käyttöön.

Terveystutkimukset auttavat vähentämään perinnöllisten ongelmien esiintuloa tutkittujen koirien jälkeläisissä. Ne antavat myös koiranomistajalle tärkeää tietoa, jos hän epäilee koirallaan olevan terveysongelma. Myös pennunostajat voivat hyödyntää jalostustietojärjestelmästä löytyviä tietoja.

– Suomen Kennelliitossa on tehty pitkäjänteistä työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta voimme hyvällä syyllä sanoa, että olemme Suomessa edelläkävijöitä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, painottaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Kennelliiton koirarekisteriin kirjataan tällä hetkellä tietoa kaikkiaan 26 terveystutkimuksesta, joista 10 on geenitutkimuksia. Näiden niin sanottujen virallisten tulosten lisäksi järjestelmään voidaan tallentaa terveystietoja myös näiden sairauksien vuoksi oireilevista, operoiduista ja lopetetuista koirista. Koirarekisterin kaikille avoimet terveystiedot ovat näkyvillä Kennelliiton jalostustietojärjestelmän kautta.

Useita uusia terveystutkimuksia käyttöön viime vuosikymmenellä

Kaikkiaan 146 koirarotua on tällä hetkellä Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman eli PEVISAn piirissä. PEVISA otettiin käyttöön vuonna 1982, ja ensimmäisenä siihen liitettiin saksanpaimenkoirat, joiden lonkkia on tutkittu jo 1960-luvulta alkaen. PEVISA-ohjelman piiriin tuli vuosituhannen vaihteeseen mennessä lähes sata koirarotua, ja uusia terveystutkimuksia otettiin käyttöön.

Viime vuosikymmenellä perinteisten terveystutkimuksen rinnalle tuli useita uusia terveystutkimuksia. Vuonna 2014 käyttöön otetussa syringomyeliatutkimuksessa selvitetään, onko koiran kallossa Chiari-tyyppinen aivojen takakuopan ahtaus.BAER-kuulotutkimus otettiin käyttöön vuonna 2015 ja lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti vuonna 2017. Tietoa lyhytkuonoisten koirien ylähengitystieoireyhtymästä (BOAS) alettiin kirjata koirarekisteriin tämän vuoden alusta.

Selkätutkimuslausuntoja kaikille roduille alettiin kirjata koirarekisteriin vuonna 2013. Tämän vuoden alusta uusina luustotutkimuksina alettiin kirjata koirien olkanivelen osteokondroosin (OC) ja matalaraajaisten koirien kyynärnivelen inkongruenssin (INC) lausuntoja.

Koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Koirien geenitutkimus on kehittynyt vauhdilla viime vuosikymmenellä. Sen avulla on mahdollista pureutua moniin sellaisiin ongelmiin, joiden selvittäminen olisi ollut aiemmin mahdotonta.

– Geenitutkimusten myötä koirien terveysjalostus on ottanut lyhyessä ajassa valtavan loikan eteenpäin, iloitsee Kirsi Sainio.

Yhteistyö tutkijoiden ja eläinlääkärien kanssa on keskeistä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, painottavat Kirsi Sainio ja Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula. Tällä yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Se on erityisen tärkeää siksikin, että Suomessa rekisteröityjen rotukoirien osuus koirakannasta on maailmanennätysluokkaa. Neljästä koirasta kolme on rekisteröity Kennelliittoon.

Kennelliitto tukee koirien terveyteen liittyvää tutkimustyötä yhdessä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa perustetun Koirien terveystutkimusrahaston sekä rotujärjestöjen terveysprojektien kautta. Näiden projektien kautta on kehitetty vuosien varrella uusia terveystutkimuksia.

Kansainvälisesti tiivistä yhteistyötä koirien terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään erityisesti Pohjoismaiden kennelliittojen kanssa. Kennelliitto on myös mukana kansainvälisessä IPFD-organisaatiossa (International Partnership for Dogs). Organisaatio hallinnoi DogWellNet-verkkosivustoa, jonka tavoitteena on yhdistää usean koiria rekisteröivän, tietoa keräävän ja sitä tuottavan tahon voimavarat koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tiedon keskitetyksi jakamiseksi.

Lue myös Kirsi Sainion blogikirjoitus ”Kennelliitto tekee pitkäjänteistä työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi”

Älä hanki koronakissaa! 5 kysymystä lemmikkiä harkitsevalle

Moni kaipaa koronakotoilun piristykseksi lemmikkiä, mutta eläintä ei pidä hankkia hetken mielijohteesta. Halvalla tai ilmaiseksikin saatavasta lemmikistä huolehtiminen vaatii sekä rahaa että viitseliäisyyttä.

Korona on aiheuttanut suomalaiskodeissa ennennäkemättömän lemmikkibuumin. Kotiin halutaan nyt seuraksi kiltti, helppo ja pieni lemmikki.

Korona-aikana hankittu lemmikki voi kuitenkin elää jopa 10–20 vuotta. Siksi on tärkeää pohtia, kestääkö talous ja riittävätkö omat voimavarat hyvän elämän tarjoamiseen lemmikille vuosiksi eteenpäin.

”Huolena on, että korona-ajan seuralaiseksi harkitsemattomasti hankitusta eläimestä luovutaan herkästi, mikäli se käyttäytyy haastavasti tai oma aika ei riitäkään sen hoitoon”, sanoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Nina Immonen.

Isäntäväen jatkuvaan kotonaoloon tottunut lemmikki voi etätyöajan päätyttyä käyttäytyä ongelmallisesti, kun kotoa aletaan taas olla pidempiä aikoja poissa.

”Eläimen omistajalta vaaditaan elämäntilanteen muuttuessa aikaa, kärsivällisyyttä ja halua kouluttaa lemmikkiä”, muistuttaa Pohjantähden tuotekehityspäällikkö Päivi Wiitamäki.

Ennen lemmikin hankkimista on hyvä pohtia ainakin näitä viittä asiaa:

1. Onko lemmikin pitämiseen varaa?

Lemmikistä koituvat kulut voivat yllättää – etenkin, jos eläin on saatu edullisesti tai ilmaiseksi. Rahaa kuluu esimerkiksi eläimen ruokaan, tarvikkeisiin ja hoitoon.

Vastuullinen eläimenomistaja varaa rahaa myös lemmikin tunnistusmerkitsemis- ja rekisteröintikuluihin sekä kissan leikkauttamiseen, mikäli tällä ei ole tarkoitus teetättää pentuja.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan arvioiden mukaan kissasta koituu keskimäärin reilun 1 000 euron vuosittaiset kulut, koirasta 670–1 960 euron vuosikulut. Parikymmenvuotiaaksi elävä kissa voi siis olla uuden auton hintainen kuluerä.

2. Voinko tarjota eläimelle lajityypilliset olot?

Voidakseen hyvin kissanpentu tarvitsee muun muassa leikkiseuraa ja liikunnallinen koira vähintään pari tuntia ulkoilua päivittäin. Siksi on hyvä selvittää ennakkoon, sopiiko toivottu eläinlaji ja rotu omaan kotiin ja elämäntapaan.

Jos eläimen luontaiset taipumukset eivät täyty, se voi stressaantua ja alkaa käyttäytyä ongelmallisesti. 

”Eläimestä luovutaan usein siksi, että sen koetaan käyttäytyvän häiritsevästi. Usein ei-toivottu käytös on kuitenkin seurausta siitä, etteivät lemmikin tarpeet täyty”, Immonen sanoo.

3. Jaksanko kouluttaa lemmikkiä?

Lemmikin kouluttaminen vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Koiranpentua pitää jaksaa käyttää ulkona pissalla yölläkin, ja äänekkään koiran haukun suitsiminen kysyy kärsivällisyyttä.

Kouluttamatta jätetty lemmikki aiheuttaa omistajalleen stressiä ja voi olla jopa vaaraksi ulkopuolisille.

”Eläintä ohjaavat aina vaistot, ja omistajan tehtävä on kouluttamalla varmistaa, että lemmikki pysyy hallinnassa eikä aiheuta muille vaaraa”, Pohjantähden Wiitamäki sanoo.

4. Pidänkö lemmikin kytkettynä?

Jotta eläimistä ei koidu haittaa ihmisille ja luonnolle, laki rajoittaa lemmikkien kulkemista vapaana.

Koira pitää järjestyslain mukaan pitää kiinni taajamassa, mutta myös metsässä ja maalla, jos vapaana pitoon ei ole maanomistajan lupaa. Maalla koiran pitää olla kytkettynä tai heti kiinni otettavissa maaliskuun alusta elokuun loppuun, jottei se aiheuta vaaraa pesiville eläimille.

Myös kissa kannattaa pitää kiinni taajamassa, vaikka järjestyslaki ei suoraan velvoita siihen.

”Omistajan pitää varmistaa, ettei kissa mene laissa kielletyille alueille, joita ovat muun muassa kuntopolut ja lasten leikkipaikat. Tätä on käytännössä mahdotonta valvoa, jos kissan annetaan liikkua vapaasti ulkona. Vapaana ulkoileva kissa altistuu monille vaaroille, siksi vastuullinen kissanomistaja ulkoiluttaa lemmikkiään vain valvotusti”, HESYn Immonen sanoo.

5. Osaanko luopua elämänsä loppuun tulleesta lemmikistä?

Parhaimmillaan lemmikistä kasvaa tärkeä ja rakas osa perhettä. Vakavan sairastumisen tai vammautumisen hetkellä vastuullinen lemmikinomistaja ajattelee ennen kaikkea eläimen parasta – ei omaa suruaan.

”On armeliainta lopettaa eläin, kun sen elämä ei ole enää hyvää”, Wiitamäki sanoo.