SEY neuvoi kansalaisia eläinsuojeluongelmissa yli 30 000 kertaa vuonna 2019 – kissat työllistävät edelleen eniten eläinsuojelijoita

Kissat työllistivät SEYn toimijoita ylivoimaisesti eniten vuonna 2019.

SEY Suomen eläinsuojelun vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ja jäsenyhdistykset auttavat hädässä olevia eläimiä kautta Suomen sekä antavat kansalaisille neuvoja eläinsuojeluongelmissa. Vuonna 2019 SEYn eläinsuojeluneuvojat tekivät yli 1 200 kansalaisten ilmoituksiin perustuvaa neuvontakäyntiä, joilla he kohtasivat ja auttoivat lähes 3 000 eläintä. SEYn jäsenyhdistykset puolestaan astuivat kuvaan, kun hädässä olevalle eläimelle tarvittiin pikaista hoitoa ja uusi koti. SEYn jäsenyhdistykset auttoivat viime vuonna yhteensä lähes 5 000 eläintä. Kansalaisille annettiin neuvoja eläinsuojeluongelmissa yhteensä yli 30 000 kertaa.

­– Kansalaisten yhteydenotot eläinsuojeluongelmissa ovat lisääntyneet viime vuosina. Se johtuu muun muassa siitä, että olemme pyrkineet helpottamaan yhteydenottoa eläinsuojeluongelmissa. SEYn tavoitteena on madaltaa kynnystä puuttua eläinsuojeluasioihin, ja siinä näytämme onnistuneen, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

SEY ohjaa noin kolmasosan yhteydenotoista eteenpäin eläinsuojeluviranomaisille. Monella paikkakunnalla viranomaisten, vapaaehtoisten eläinsuojeluneuvojien ja jäsenyhdistysten yhteistyö muodostaa verkoston, jonka avulla eläinsuojelutapauksiin voidaan puuttua tehokkaasti.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia

– Eläinten hyvinvointi on suomalaisille tärkeää, ja se näkyy meille tulevissa yhteydenotoissa. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat eurooppalaisellakin mittapuulla erityisen kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista, sanoo Lindqvist.

Lindqvist muistuttaa, että käynnissä olevan koronakriisin aikana ei pidä epäröidä eläinsuojelutapausten ilmoittamista eläinsuojeluneuvojalle tai eläinsuojeluviranomaiselle. Helppo tapa kysyä neuvoa eläinsuojeluasioissa on esimerkiksi SEYn Eläinsuojelu-chat.

– Neuvonta on ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä parhaimmillaan. On tärkeää, että ihmiset ovat aktiivisia eläinsuojeluasioissa ja kysyvät neuvoa, sillä eläinten hyvinvointi on ihmisten käsissä, kertoo Lindqvist.

SEY jakaa eläintietoa ja tarjoaa neuvoa erilaisissa kansalaisia askarruttavissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Useimmissa tapauksissa neuvonta riittää ratkaisemaan tilanteen, eikä jatkotoimenpiteitä tarvita, vaan tietoa lisäämällä autetaan lemmikin omistajia ymmärtämään eläimen tarpeet ja järjestämään eläimelle asianmukainen hoito.

Kissakriisi työllistää eniten

Kissat työllistivät SEYn toimijoita ylivoimaisesti eniten vuonna 2019. Tämä näkyy erityisesti SEYn yhdistystoiminnassa, mutta kissat työllistävät säännöllisesti myös eläinsuojeluneuvojia. SEYn jäsenyhdistykset sijoittivat uusiin koteihin viime vuonna lähes 3 000 kissaa, mikä on Lindqvistin mukaan kuitenkin vain pieni osa Suomessa apua tarvitsevista kissoista.

– SEYn jäsenyhdistykset ja eläinsuojeluneuvojat tekevät valtavasti työtä kissojen auttamiseksi, mutta edelleen moni kissa jää ilman apua. Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa joka vuosi. Meillä on Suomessa kissakriisi, josta riittävän moni ei ole vieläkään tietoinen, Lindqvist sanoo.

Kissakriisin taustalla ovat hylätyt kissat, jotka villiintyvät ja alkavat lisääntyä synnyttäen monikymmenpäisiä kissapopulaatioita, joista kukaan ei pidä huolta. Suuri määrä populaatiokissoja kuolee joka vuosi kylmään, nälkään ja erilaisiin sairauksiin. SEY tulee kampanjoimaan lähiaikoina erityisesti populaatiokissojen auttamisen puolesta.

SEYllä on noin 70 vapaaehtoista eläinsuojeluneuvojaa ja 39 jäsenyhdistystä. SEYn eläinsuojeluneuvojat löytyvät osoitteesta sey.fi/elainsuojeluneuvojat/ ja jäsenyhdistykset osoitteesta https://sey.fi/jasenyhdistykset/.

SEYn eläinsuojeluneuvojiin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, kun epäilee eläimen olevan avun tarpeessa. Eläinsuojeluneuvojat antavat neuvoja puhelimitse, sähköpostitse tai Eläinsuojelu-chatissa, ja suurin osa myös tekee saamiensa ilmoitusten perusteella eläinsuojeluneuvontakäyntejä eläinten pitopaikkoihin.

Muun muassa Eurobarometritutkimus Special Eurobarometer 442 osoittaa, että suomalaiset ovat erityisen kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista.

Suklaa, narsissit ja tulppaanit ovat lemmikeille myrkyllisiä

Suvi Salminen, Evidensia Eläinlääkäripalvelut

Pääsiäisenä etenkin suklaat on syytä pitää eläinystävän ulottumattomissa. Jos huomaa esimerkiksi koiran syöneen suklaata, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Evidensia Eläinlääkäripalveluiden sivuilta löytyy suklaamyrkytystä koskevan tiedon lisäksi nyt myös laskuri, jolla voi arvioida koiran myrkytystä ja suklaan myrkyllisyysrajoja. Myös monet kevään kukista ovat syötyinä lemmikeille vaarallisia.

Suklaan makea ja rasvainen maku, tuoksu ja koostumus ovat monelle koiralle mieluisia. Tilaisuuden tullen koirat saattavat ahmaista suklaata suuriakin määriä. Herkullisesta mausta huolimatta suklaan sisältämä teobromiini on myrkyllistä koirille.

Suklaamyrkytyksen oireita ovat muun muassa oksentelu, vatsakivut, ripuli, levottomuus, sydämen rytmihäiriöt, kouristukset sekä lisääntynyt juominen.

Jos epäilee koirallaan suklaamyrkytystä, tulee ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Mitä paremmin tietää syödyn suklaan määrän, kaakaopitoisuuden ja syöntiajankohdan, sitä helpompi eläinlääkärin on arvioida, minkälaista ensiapua koira tarvitsee.

Evidensia Eläinlääkäripalveluiden sivuilla on nyt julkaistu suklaalaskuri, jonka avulla voi arvioida koiran suklaamyrkytystä ja suklaan myrkyllisyysrajoja. Laskuri perustuu brittiläisen Vets Now -eläinlääkäriaseman laskuriin. Evidensia ja Vets Now ovat osa 11 Euroopan maata kattavaa IVC Evidensia -konsernia.

Suklaan sisältämän teobromiinin sietokyky on yksilöllistä. Jos on mahdollista, että useampi koira on voinut syödä suklaata, on hyvä ottaa ne kaikki mukaan eläinlääkäriin.

Myrkytysoireita aiheuttava annos teobromiinia on yleensä noin 20 mg kiloa kohti. Tämä vastaa noin 10–15 g/kg maitosuklaata tai noin 4 g/kg tummaa suklaata, mutta määrä voi olla pienempikin, riippuen suklaan kaakaopitoisuudesta.

Yhden suklaapalan paino on noin 6 g. Mitä tummempaa suklaa on, sen vaarallisempaa se on koiralle. Teobromiinia löytyy myös kaakaopavuista, teestä ja kolajuomista, mutta todennäköisin myrkytyksen aiheuttaja koiralle on suklaa makeisissa tai leivonnaisissa.

On myös hyvä huomata, että vaikka valkoisessa suklaassa ei juurikaan ole kaakaota, se voi sisältää mm. kaakaorasvaa, sokeria ja maitotuotteita, jotka kaikki ovat koiralle haitallisia ja voivat aiheuttaa vatsaoireita.

Suklaan lisäksi monet kevään sipuli- ja leikkokukat ovat lemmikeille myrkyllisiä.

Esimerkiksi tulppaani aiheuttaa kissalle oireina oksentamista, ripulia, kuolaamista ja apaattisuutta. Kukkasipuli on myrkyllisin osa eli varsinkin asetelmat, joissa kukkasipulit ovat näkyvissä, tulee pitää täysin erossa lemmikeistä. Epäillyissä myrkytystapauksissa on otettava välittömästi yhteys eläinlääkäriin.

Narsissi on koiralle myrkyllinen, ja sen syöminen on vaaraksi myös kissoille.

Eniten myrkyllisiä ainesosia on sipulissa, mutta myös kukkien ja lehtien syöminen voi aiheuttaa oireita. Narsissin syöminen voi aiheuttaa rajujakin oireita, kuten oksentelua, ripulia ja sydämen rytmihäiriöitä.

Paras tapa huolehtia turvallisesta pääsiäisestä lemmikin kanssa onkin pitää sekä pääsiäisen herkut että silmänilot poissa eläinten ulottuvilta.

Lemmikinomistaja, näin varaudut kyykäärmeiden ja punkkien heräilyyn

Lämpimän talven vuoksi kyyt ovat olleet liikkeellä varhain, ja ensimmäisiä kyyn puremia lemmikkejä hoidettiin Evidensian eläinlääkäriasemilla jo maaliskuun lopussa. Pian on aika varautua myös punkkikauden alkuun.

Kyyn myrkky vaikuttaa verenkiertoelimistöön ja hyytymisjärjestelmään. Pahimmillaan purema voi olla kohtalokas. Siksi pureman saanut lemmikki on aina toimitettava ripeästi eläinlääkärin hoitoon.

– Tavallisimmin kyynpureman saanut potilas on maastossa tai pihalla vapaana ulkoillut koira, joka on tutkiskellut kyyn piilopaikkoja turhan uteliaasti. Siksi purema on usein pään alueella tai eturaajoissa. Kissat onnistuvat useimmiten väistämään käärmeitä, mutta kyyn puremia kissapotilaitakin tavataan myös jonkin verran, sanoo päivystävä eläinlääkäri Ida-Maria Kouvo Evidensian verkostoon kuuluvasta Espoon Eläinsairaalasta.

Oireiden voimakkuuteen vaikuttavat monet seikat, kuten esimerkiksi lemmikin ikä ja koko, pureman sijainti sekä myrkyn määrä.

– Kyynpureman tavallisin oire on voimakas turvotus, mustelma ja kipu purema-alueella. Oireet voivat ilmetä pureman jälkeen muutamissa minuuteissa tai vasta parissa tunnissa. Kyynpureman saanut lemmikki muuttuu usein vaisuksi ja voimattomaksi. Se saattaa myös esimerkiksi oksentaa, ripuloida, läähättää voimakkaasti ja kuolata. Puremakohdassa voi olla nähtävissä kaksi pientä pistohaavaa noin 4 mm:n etäisyydellä toisistaan, mutta aina puremajälkiä ei paikallisteta, Kouvo kuvaa

Kyytablettia ei suositella ensiavuksi

Jos kyy puree lemmikkiä, eläin tulee pitää mahdollisimman liikkumattomana. Myös puremakohdan käsittelyä ja liikuttelua on vältettävä, jotta myrkky ei leviä elimistöön. Nimestään huolimatta kyytablettia ei lähtökohtaisesti tule antaa lemmikille.

– Hydrokortisonin tehoa kyynpureman hoidossa ei ole pystytty todistamaan, minkä vuoksi kyytablettia ei suositella lemmikille kyynpureman ensiavuksi. Kyytabletti voidaan kuitenkin antaa oireiden lievittämiseksi riskiarvion jälkeen, jos oireet ovat henkeä uhkaavia ja matka eläinlääkäriin on pitkä. Tässä tapauksessa on kuitenkin konsultoitava eläinlääkäriä ennen lääkkeen antamista, Kouvo painottaa.

Kyynpureman jälkeen lemmikki on syytä kantaa autoon ja viedä viivytyksettä eläinlääkäriin. Kouvon mukaan kyynpuremat ovat kesällä hyvin tavallinen syy hakeutua eläinlääkäripäivystykseen.

– Kyynpuremaa hoidetaan klinikalla suonensisäisellä nestehoidolla ja kivunlievityksellä. Vakavimmissa tapauksissa potilaalle voidaan antaa kyyn myrkyn vasta-ainetta, jota on saatavilla useimmilta Evidensian eläinlääkäriasemilta. Vasta-aine tulisi antaa viimeistään 24 tunnin kuluessa kyynpuremasta. Tulehduskipulääkkeitä ei saa antaa kyyn puremalle potilaalle missään vaiheessa. Joskus potilas saattaa tarvita suonensisäistä nestehoitoa eläinsairaalassa usean vuorokauden ajan, Kouvo kertoo.

Punkin aiheuttamia oireita voi olla vaikea tunnistaa

Punkit eli puutiaiset lähtevät liikkeelle maan lämpötilan ollessa noin +4 astetta. Usein punkin huomaa vasta, kun se on kasvanut noin herneen kokoiseksi imemästään verestä. Lemmikkien merkittävimmät puutiaisvälitteiset tartuntataudit ovat borrelioosi ja anaplasmoosi. Kouvon mukaan vasta-ainetutkimusten perusteella on todettu, että myös puutiaisaivokuume tarttuu herkästi koiriin, mutta vain pieni osa sairastuu kliinisesti.

– Punkkivälitteisten sairauksien oireita lemmikeillä ovat esimerkiksi kuume, ontuminen, huonontunut yleiskunto ja vatsavaivat. Oireet voivat ilmetä vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua tartunnasta, minkä takia yhteyttä punkin puremaan voi joskus olla vaikea löytää. Mitä kauemmin punkki on kiinnittyneenä lemmikkiin, sitä suuremmaksi tartunnan riski kasvaa, Kouvo valaisee.

Punkkiaikana säännöllinen punkkitarkastus ja jo kiinnittyneiden punkkien irrottaminen onkin tärkeä osa punkkien levittämiltä taudeilta suojautumista. Punkki poistetaan lemmikin iholta tarttumalla siihen mahdollisimman läheltä ihoa ja pyörittelemällä punkki irti. Punkkipihdit tai punkkilasso ovat hyviä työkaluja tähän. Ihoon voi jäädä pieni kohouma, joka häviää ajan kuluessa.

–Punkin puremaa voi puhdistaa kirvelemättömällä paikallisantiseptilla ja tarvittaessa lemmikkiä tulee estää nuolemasta aluetta tulehdusten välttämiseksi. Jos puremakohta tulehtuu, ole yhteydessä eläinlääkäriin. Suurin osa punkinpuremista voidaan hoitaa kotona, mutta tarvittaessa punkin irrotus ja tulehtuneen puremakohdan jälkihoito voidaan tehdä myös klinikalla, Kouvo neuvoo.

Sama punkkilääke ei sovi koiralle ja kissalle

Punkkien karkottamiseen on kehitetty erilaisia lääkevalmisteita.

– Lemmikki kannattaa suojata puutiaisilta heti kun lämpötila ulkona alkaa keväällä nousta, jotta suoja on mahdollisimman tehokas, Kouvo korostaa.

Sama punkkilääke ei aina sovi sekä kissalle että koiralle, ja osa koirille tarkoitetuista valmisteista voi olla kissoille jopa hengenvaarallisia.

– Tilanne voi olla vakava, jos kissa pääsee esimerkiksi nuolemaan koiran turkille valeltua liuosta. Esimerkiksi permetriiniä sisältävät puutiaishäädöt ovat kissoille hyvin vaarallisia. Mikäli samassa kodissa asuu sekä kissoja että koiria, on erityisen tärkeää keskustella sopivimman punkkihäädön valinnasta eläinlääkärin kanssa, Koivo kertoo.

Koiralle suun kautta annettava tabletti tappaa kerta-annoksena punkkeja joko kuukauden tai kolmen kuukauden ajan riippuen lääkkeestä. Paikallisvaleluliuokset vaikuttavat noin neljän viikon ajan ja ne levitetään koiran tai kissan iholle. Lääkkeelliset punkkipannat vaikuttavat 6–8 kuukautta ja niitä pidetään koiran tai kissan kaulassa koko ajan. Osa pannoista sisältää ympäristölle vahingollisia aineita. Tällaiset pannat tulee poistaa, jos lemmikki menee uimaan.

Punkkilääkkeet – kuten muutkin lääkkeet – voivat harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa lemmikille myös haittavaikutuksia.

– Tällaisia voivat olla esimerkiksi paikalliset iho-oireet tai yleisoireet, kuten pahoinvointi. Sama lääkevalmiste ei välttämättä sovi kaikille saman perheen lemmikeille. Mahdollisista lääkeaineallergioista ja muista yliherkkyyksistä kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa, jotta jokaiselle lemmikille saadaan valittua sopivin vaihtoehto, Kouvo sanoo.