Lemmikit ja korona – pitääkö lemmikinomistajan huolestua?

Kissojen tai koirien ei tiedetä sairastuneen, välittäneen tai tartuttaneen koronavirus COVID-19:a ihmisiin tai toisiin eläimiin. LähiTapiolan LemmikkiHelppi-etäeläinlääkäripalvelun eläinlääkärin Eva Kaistin mukaan tätä ei kuitenkaan voida täysin poissulkea tämänhetkisen tiedon pohjalta, mutta tavallisella maalaisjärjellä pärjää pitkälle myös tässä tilanteessa.

-Tämänhetkisen tiedon valossa lemmikkieläinten suhteen ei ole tarvetta tehdä erityisiä suojatoimenpiteitä. Mihin tahansa infektiotautiin sairastuneen on kuitenkin hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä ja pestä kädet huolellisesti esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä, Kaisti kertoo.

Varaudu erityisesti kroonisesti sairaan lemmikin kanssa

Koronaviruksen aikana lemmikinomistajan kannattaa varautua vaikeuksiin käydä eläinlääkärissä. Esimerkiksi oma sairastuminen ja siitä aiheutuva karanteeni estäisivät eläinlääkärissä käynnin.

Mikäli oma lemmikki on kroonisesti sairas, on eläimen lääkevarastot ja reseptitilanne hyvä käydä läpi. Eva Kaistin mukaan muutaman kuukauden lääketarpeet on hyvä olla varastossa ja reseptit voimassa kesään 2020 saakka. Tarvittavaa kontrollikäyntiä on hyvä tiedustella lemmikin aiemmin fyysisesti tutkineelta ja hoitaneelta eläinlääkäriltä. Kriisin pahentuessa eläinklinikoilla saatetaan joutua perumaan ei-kiireellisiä toimenpiteitä ja priorisoimaan akuutteja potilastapauksia.

Jos lemmikkisi tarvitsee esimerkiksi epilepsialääkitystä, on lääkityksen tasot hyvä määrittää nyt ja tarvittaessa rukata lääkitystä. Jos käytössä on munuaisten takia verenpainelääkitys, on verenpaine ja munuaisarvot hyvä kontrolloida. Jos lemmikillä on sydänlääkitys, tulee sydän vähintäänkin kuunnella, ellei myös tutkia ultraäänellä, jos viime ultrasta on kulunut kauan aikaa. Säännöllistä kipulääkitystä vaativan lemmikin kivun tila on hyvä tarkistaa yleistutkimuksella ja tarvittaessa määrittää lisälääkityksen tarve, Kaisti kertoo.

Lemmikinomistajien on hyvä varata lemmikille kohtuullisesti ruokaa kotiin. Myös koronaviruksen aikaan lemmikin tulisi päästä ulkoilemaan normaalisti. Tarvittaessa omalle lemmikille voi yrittää pyytää ulkoiluttajaa omasta lähipiiristä tai naapureista.

Myös lenkkipolulla on hyvä pitää suositeltu kahden metrin etäisyys toisiin ihmisiin, kun koirat haistelevat toisiaan. Koirien keskinäistä lajinomaista kanssakäymistä ei ole tarpeen rajoittaa.

Kysy apua etäeläinlääkäriltä tai klinikalta puhelimitse ennen klinikalle lähtemistä

Etäeläinlääkärit voivat LemmikkiHelpissä ja muissa etäpalveluissa hoitaa jopa noin 70 prosenttia potilaista vapaakaupan tuotteilla ja reseptivapailla itsehoitotuotteilla. Reseptilääkkeitä ei tällä hetkellä voi määrätä lääkelain mukaan etänä. Etäeläinlääkärit voivat silti hoitaa suuren osan akuuttitapauksista ja antaa ohjeita kroonisesti sairaiden lemmikkien omistajille.

– Apua kannattaa ehdottomasti kysyä etäeläinlääkäriltä ennen ruuhkaiselle klinikalle suuntaamista, jos kyseessä ei ole suora reseptin uusimispyyntö. Nyt koronaviruksen aikaan ei kuitenkaan kannata mennä klinikalle suoraan, vaan soita aina etukäteen, Kaisti muistuttaa.

Mitä jos lemmikin omistaja on sairastunut koronavirukseen?

Mikäli lemmikin omistaja on sairastunut koronavirukseen, on fyysistä kontaktia hyvä välttää myös lemmikkien kanssa. Kädet tulee pestä ennen ja jälkeen lemmikin käsittelyn. Koronavirukseen sairastuneena tai muuten flunssaisena ei tässä tilanteessa tule lähteä klinikalle.

-On tärkeää ilmoittaa eläinlääkäriasemalla etukäteen lemmikin oireista ja kertoa myös oma tilanne. Eläinlääkäriaseman tulee tehdä suojatoimia, jos vastaanotolle tuotava eläin on ollut kontaktissa koronavirukseen sairastuneen ihmisen kanssa, ohjeistaa Kaisti.

Kaikki eläinklinikat noudattavat tällä hetkellä Ruokaviraston ja THL:n ohjeistuksia. On toivottavaa, että klinikalle tulee lemmikkieläimen mukana vain yksi saattaja. Klinikalle ei saa tuoda eläintä, jos omistajalla on minkäänlaisia flunssan oireita tai jos on ollut kontaktissa henkilöön, joka on sairastunut koronavirukseen,tai jos tuoja on palannut ulkomailta 14 vuorokauden sisällä.Vastaanotoilla tulee rajoittaa ihmiskontakteja ja omaa vuoroa on mahdollisuuksien mukaan hyvä odottaa ulkona, tai ainakin pitää 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.

Lemmikkivakuutusasiakas – näin kysyt neuvoa LemmikkiHelppistä:

  1. Lataa LemmikkiHelppi puhelimeesi sovelluskaupasta
  2. Tunnistaudu pankkitunnuksillasi vakuutustietojen hakemiseksi
  3. Täytä lemmikkisi tiedot
  4. Ota yhteys chatissa etäeläinlääkäriin tassupainikkeesta
  5. Eläinlääkäri selvittää lemmikkisi terveydentilanteen ja ohjaa tarvittaessa klinikalle. Saat hoito-ohjeet sähköpostiisi ja korvausasian vireille automaattisesti

Kissoilla on tavattu epämääräisiä oireita Itä-Savon alueella ja muualla Suomessa

Kuvan kotikissa on terve, mutta asento on vastaava, jollaisessa kipeät kissat yleensä ovat. Kuva Tinja Toikka.

Viime viikkoina eri puolilla Suomea ja myös Itä-Savon alueella on hoidettu useita kissoja epämääräisten oireiden vuoksi. Kissoilla on ollut huonoa ruokahalua ja apaattisuutta ja osalla myös oksentelua ja kuumetta.

Ei ole tiedossa, onko useiden kissojen samanaikaisen oireilun taustalla yhteinen aiheuttaja. Sosterin eläinlääkärit suosittelevat huolehtimaan kissojen rokotuksista sekä pitämään kissat mahdollisuuksien mukaan sisällä.

– Sisäkissoillekin on suositeltavaa antaa ainakin rokotukset kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan, eli niin sanottu kolmoisrokote, koska virukset voivat kantautua sisälle vaatteiden tai jalkineiden mukana, Sosterin eläinlääkäri Tinja Toikka sanoo.

Rokote annetaan ensin kaksi kertaa kuukauden välein, sitten vuoden kuluttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.

Kissa kestää huonosti paastoamista

Eläinlääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos kissa on yli vuorokauden syömättä.

– Jo kolmen päivän syömättömyys voi vaurioittaa kissan sisäelimiä. Kissat ovat luonnossa tottuneet saamaan merkittävän osan tarvitsemastaan nesteestä ravinnosta, joten syömätön kissa myös kuivuu helposti, Toikka muistuttaa.

Kun hoito aloitetaan ajoissa, kissa myös toipuu yleensä nopeammin.

:VÄITÖS: Koirien lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä geenejä löytyi lisää – mallina saksanpaimenkoira

Yli 700 saksanpaimenkoiraa käsittävä tutkimus viittaa siihen, että lonkkaniveldysplasiaan liittyvän nivelrikon kehitys ei johdu pelkästään nivelpintojen lisääntyneestä kulumisesta.

Koirilla ja ihmisillä yleisesti esiintyvä lonkkaniveldysplasia ja siihen liittyvä nivelrikko ovat monitekijäisiä sairauksia, joihin vaikuttavat useat eri geenit. Lonkkaniveldysplasia aiheuttaa muutoksia nivelen rakenteessa ja toiminnassa. Tästä seuraa kivulias ja etenevä nivelrikko, joka johtaa lonkkanivelen nivelpintojen kulumaan. Myös tulehdukselliset tekijät vaikuttavat nivelrikon kehitykseen.

Helsingin yliopistossa tehty koiratutkimus paljasti uusia ja tutkimusryhmän jo aiemmin tunnistamia lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä perimän alueita kromosomeista 1, 9 ja 28. Geenikartoituksia varten kerättiin verinäytteitä yli 700 saksanpaimenkoirasta, joista oli Kennelliiton tietokannoissa käytettävissä röntgenkuviin perustuva lonkkaluokitus A:sta E:hen.

– Tunnistamillamme perimän alueilla olevat ehdokasgeenit ovat kovin kiinnostavia lonkkaniveldysplasian ja nivelrikon sairausmekanismien kannalta. Tarvitsemme kuitenkin jatkotutkimuksia, jotta geenien tarkempi syy-yhteys pystytään määrittämään, toteaa Lea Mikkola, joka piakkoin väittelee aiheesta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Koiranomistajista suuri apu

Tutkimus korostaa lonkkaniveldysplasian periytyvyyttä ja monigeenistä taustaa. Monitekijäisyydestä johtuen sairaudesta ei voida kehittää geenitestejä samaan tapaan kuin yhdestä geenistä johtuvien sairauksien kohdalla.

– Monitekijäisten sairauksien perinnöllisten tekijöiden ja niiden biologisten roolien ymmärtäminen on silti tärkeää kokonaisuuden kannalta. Pystymme mahdollisesti tulevaisuudessa kehittämään parempia hoitomuotoja, kun ymmärrämme, mitkä ja miten perimän tekijät ja niiden verkostot ovat mukana sairauden kehittymisessä, Lea Mikkola toteaa.

Monitekijäisten sairauksien tutkiminen vaatii laajoja ja laadukkaita aineistoja. Tutkijat kiittävätkin kaikkia yhteistyökumppaneitaan sekä erityisesti tutkimukseen osallistuneiden koirien omistajia tutkimuksen edesauttamisesta.

– Tutkimusmateriaalin kerääminen ja luokittelu geenianalyysejä varten oli mittava urakka ja vaati monipuolista yhteistyötä tutkijoiden ja koiraharrastajien välillä. Erityisen merkityksellistä oli lonkkaniveldysplasiaa ja nivelrikkoa tarkemmin kuvaavien ilmiasujen laadukas määrittäminen. Olemme lisäksi hyötyneet suuresti Professori Lohen rakentamasta koirien biopankista. Olemme tallentaneet biopankkiin myös kaikki tässä projektissa kerätyt näytteet, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Antti Iivanainen.

Tutkimusta rahoittivat mm. Suomen Akatemia, Canine Health Foundation (American Kennel Club), Jane ja Aatos Erkon säätiö ja Biocentrum Helsinki.

Artikkeli:

Mikkola L, Holopainen S, Pessa-Morikawa T, Lappalainen AK, Hytönen MK, Lohi H, Iivanainen A. Genetic dissection of canine hip dysplasia phenotypes and osteoarthritis reveals three novel loci. BMC Genomics [Internet]. 2019 Dec 27;20(1):1027.  doi: 10.1186/s12864-019-6422-6.