Kaupunkikoirat pelokkaampia kuin maalaisserkkunsa, rotujen välillä suuria eroja

Koiran heikko sosiaalistaminen, passiivinen elämäntyyli ja kaupunkimainen elinympäristö ovat Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yhteydessä sosiaaliseen pelokkuuteen. Shetlanninlammaskoira ja espanjanvesikoira sijoittuivat pelokkaimpien rotujen joukkoon, kun taas esimerkiksi vehnäterrieri kuului pelottomimpiin.

Pelokkuus on yleisimpiä koirilla esiintyviä käytöshäiriöitä. Tunteena pelko on normaali ja elintärkeä reaktio, joka auttaa yksilöä selviämään uhkaavista tilanteista. Pelokkuudesta puhutaan käytöshäiriönä silloin, kun pelko on liiallista ja häiritsee koiran elämää. Liiallinen pelko voi haitata merkittävästi koiran hyvinvointia, ja sen tiedetään myös heikentävän koiran ja omistajan välistä suhdetta.

Koirien sosiaalinen pelko liittyy erityisesti vieraiden ihmisten ja koirien pelkoon. Helsingin yliopistossa kartoitettiin sosiaaliselle pelolle altistavia riskitekijöitä lähes 6 000 koiraa koskevien tietojen avulla. Aineisto oli poimittu suuremmasta, lähes 14 000 koiraa koskevasta käyttäytymiskyselystä.

Kyselytutkimuksen perusteella pennun puutteellinen totuttaminen erilaisiin tilanteisiin ja ärsykkeisiin oli voimakkaimmin yhteydessä sosiaaliseen pelokkuuteen. Myös elinympäristö näyttäisi vaikuttavan, sillä kaupungeissa asuvat koirat osoittautuivat pelokkaammiksi kuin maaseudun koirat.

– Tätä ei olekaan aiemmin tutkittu koirilla. Sen sijaan tiedetään, että ihmisten mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla. Jatkoselvityksiä tarvitaan kuitenkin lisää, ennen kuin elinympäristöön liittyvistä syy-seuraussuhteista voidaan sanoa enempää, kertoo tutkijatohtori Jenni Puurunen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Jo aiempia tutkimuksia tukien sosiaalinen pelokkuus osoittautui olevan muita yleisempää steriloiduilla nartuilla ja pienikokoisilla koirilla.

Koon ja sukupuolen lisäksi myös liikunta liittyy pelokkuuteen. Pelokkaat koirat liikkuivat rohkeita vähemmän, ja niiden kanssa harrastettiin merkittävästi harvemmin. Professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta pohtii, onko kyseessä syy vai seuraus.

– Liikunnalla ja virikkeillä on aiemminkin havaittu myönteinen vaikutus käyttäytymiseen – sekä koirilla että ihmisillä. Pelokkaiden koirien vähäisempi aktiivisuus voi tietysti johtua myös siitä, että koiran stressaantuminen tietyistä tilanteista voi vähentää omistajan halukkuutta altistaa koiraansa niille. Pelokkaiden koirien kanssa ei ehkä yksinkertaisesti vain liikuta ja harrasteta niin paljon, Hannes Lohi sanoo.

Espanjanvesikoira ja sheltti arimmat, vehnäterrieri rohkeimpien joukossa

Tutkimuksessa havaittiin myös merkittäviä eroja koirarotujen välillä. Espanjanvesikoira ja shetlanninlammaskoira osoittivat eniten sosiaalista pelkoa, kun taas vehnäterrieri oli yksi rohkeimmista roduista. Myös cairnterrieri ja welsh corgi pembroke osoittivat vain vähän pelkoa toisia koiria kohtaan.

– Erot eri rotujen välillä vahvistavat näkemystä siitä, että geenit vaikuttavat osaltaan pelokkuuteen samoin kuin moniin muihin mielenterveysongelmiin. Tämä kannustaa meitä jatkotutkimuksiin etenkin perinnöllisyyden osalta. Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus antaa meille työkaluja parhaan ystävämme hyvinvoinnin parantamiseksi: monipuolinen pentuajan sosiaalistaminen, aktiivinen elämä ja huolella tehdyt jalostusvalinnat voivat vähentää sosiaalista pelokkuutta merkittävästi, Hannes Lohi summaa.

_________________

Tutkimus on osa laajempaa akatemiahanketta. Professori Lohen ryhmässä selvitetään koirien käyttäytymisen epidemiologiaa, ympäristö- ja perintötekijöitä sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Akatemia (308887), ERCStG, ERA-NET NEURON ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Artikkeli:

Puurunen J., Hakanen E., Salonen M.K., Mikkola S., Sulkama S., Araujo C., Lohi H. (2020) Inadequate socialisation, inactivity, and urban living environment are associated with social fearfulness in pet dog. Scientific Reports, DOI: 10.1038/s41598-020-60546-w

Euroopan parlamentti vaatii kissojen ja koirien laittoman kaupan lopettamista

Eläinten hyvinvoinnin, lemmikkien omistajien ja kansanterveyden suojelemiseksi mepit vaativat EU:n toimintasuunnitelmaa laitonta lemmikkien kauppaa vastaan.

Mepit vaativat toimia lemmikkien laittoman kaupan lopettamiseksi päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona äänin 607 puolesta, 3 vastaan ja 19 tyhjää. Laiton lemmikkien kauppa on uhka kansanterveydelle, eläinten hyvinvoinnille ja kuluttajansuojalle. Tämän lisäksi laittomasta kaupasta on tullut järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden tärkeä tulonlähde.

Päätöslauselmassaan parlamentti vaatii:

  • EU:n laajuista järjestelmää lemmikkien rekisteröimiseksi,
  • EU-tason määritelmää pentutehtaiksi kutsutuille, laajamittaiseen kaupalliseen eläinjalostukseen käytettäville tiloille, ja
  • Parempaa lainvalvontaa ja tiukempia rangaistuksia.

Lisäksi parlamentti kannustaa ihmisiä adoptoimaan lemmikkejä niiden ostamisen sijaan.

Taustatietoa

Arvioiden mukaan EU-maiden välillä käydään joka kuukausi kauppaa 46 000 koirasta, joista suurinta osaa ei ole rekisteröity. Kaupalliset kasvattajat käyttävät usein väärin lemmikkieläinten liikkuvuutta koskevaa EU-lainsäädäntöä siten, että eläimiä siirretään kaupallisessa tarkoituksessa rajojen yli myytäväksi.

Evidensia ja Omaeläinklinikka: Eläinlääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen edellytykset on turvattava Suomessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on leikkaamassa Helsingin yliopiston ylläpitämän Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusta 0,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen (Maaseudun Tulevaisuus 31.1.). Leikkausten toteutuminen tarkoittaisi, että maan ainoan eläinlääkäreitä kouluttavan tiedekunnan jo vähennettyjä resursseja joudutaan entisestään pienentämään.

Evidensia ja Omaeläinklinikka ovat erittäin huolissaan suunnitelluista rahoitusleikkauksista ja niiden vaikutuksista. Eläinlääketieteen taso on Suomessa noussut merkittävästi kymmenen vuoden aikana ja osaamistamme arvostetaan maailmalla – näin on oltava jatkossakin. Lisäksi eläinlääkintäalan ammattilaisten korkean osaamisen tarvetta korostavat jatkuvasti kasvava lemmikkien määrä sekä eläinten ja ihmisten yhteistä terveyttä uhkaavat ilmiöt. Muistutamme myös, että leikkausten toteuttaminen olisi voimakkaassa ristiriidassa useiden hallitusohjelman osaamista, koulutusta ja eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden kanssa.

Lemmikit ovat suomalaisille rakkaita perheenjäseniä, joista halutaan pitää yhtä hyvää huolta kuin muistakin läheisistä. Tälläkin hetkellä eläinlääkintäalalla on yleinen osaajapula. Kansainvälinen liikkuvuus on tärkeää, mutta samalla on huolehdittava siitä, että meillä on kotimaassa riittävästi laadukasta koulutusta saaneita ammattilaisia.

Viime kädessä on muistettava, että eläinten terveydestä huolehtimisessa on kyse myös ihmisten ja ympäristön terveydestä. Alkuperältään eläinperäiseksi epäilty koronavirus on tuorein esimerkki zoonoosien vaarasta. Lisäksi mikrobilääkeresistenssi eli mikrobien muuttuminen antibiooteille vastustuskykyisiksi on yksi aikamme suurimmista globaaleista uhista.

Suomessa on jo FINRES-Vet-seurantaraportin mukaan onnistuttu vähentämään mikrobilääkeresistenssiä koirien kohdalla. Lisäksi seuraeläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myynti on raportin mukaan puolittunut vuodesta 2011, kun hoitokäytäntöjä on kehitetty. Tätä myönteistä suuntausta on entisestään tuettava. Yliopistollisen eläinsairaalan valtakunnalliseen erityisrahoitukseen kohdistuvista leikkaussuunnitelmista tuleekin luopua ja päinvastoin kehittää eläinlääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edellytyksiä Suomessa.